Mikä on kanahaukkakannan todellinen tiheys?

15.6.13
Tapio Niemi

Mikä on kanahaukkakannan todellinen tiheys verrattuna pesivään kantaan?

What is the real density of Goshawk (Accipiter gentilis) population in certain area?
This paper claims that in Western Finland breeding density has been quite stable during last 1000 years. Basic grid of goshawk nests is about 4-5 km apart. Intermediate nesting occurs in good years.

Almost all the studies are dealing with goshawk breeding density. It is believed that there is a buffer of unbreeding hawks inside the grid that can, when necessary,  supplement the breeding population. It is said that this buffer is large and it will vary greatly from year to year.

I suggest that there is no such a buffer in breeding season, or it is small, or any case there is no evidence of it. On the contrary, total density of goshawk at certain area is quite stable between years. This is null hypothesis so far and I have not seen anybody to reject or disapproved it.

 

Kanahaukka on tiukka reviirilaji. Pesät löytyvät yleensä 4-5 km välein. Jääkauden jälkeen kanahaukat palasivat suomenniemelle yhdessä kuusimetsien kanssa. Ehkä n. 1000 vuotta eKr. mennessä kanahaukat olivat jakaneet tämän maan reviireihin, eikä siihen ole sen jälkeen tarvinnut palata. Ihmisen toiminnan johdosta  jotain reviireitä on tietysti muuttunut asuinkelvottomaksi. Esim. Helsingin alle on jäänyt muutama reviiri. Mutta kun metsä jälleen valtaa kaupungin ja kuusen taimet puskevat ylös mannerheikintien asfaltin halkeamista, palaavat kanahaukatkin.

Hyvinä ravintovuosina saattaa esiintyä ns. välipesintää, pesintää perus pesäverkon väleissä, n. 2-3 km päässä lähimmästä peruspesästä. Huonojen aikojen koittaessa nämä jää ensimmäisenä autioksi, ehkä vuosiksi. Perusverkon väleissä on tilaa myös pesimättömälle kannalle, lähinnä nuorille.

Kanahaukalla on seurattu vain pesivän kannan ja asuttujen reviirien vaihtelua. Ei koko kanahaukkakannan tiheyttä tietyllä alueella. Kiistanalaista on, onko vuosittaisilla pesimäkannan vaihteluluilla mitään tekemistä haukkakannan todellisen tiheyden kanssa.

Perusreviirit eivät muutu. Itse tiedän reviireitä, joilla on asuttu 60-luvun puolivälistä. Jotain välivuosia tietysti on. Pesät reviirillä ovat siirtyneet jotain satoja metrejä, ehkä kilometrin. Jos toinen haukka kuolee, toinen pariutuu uudestaan. Jos molemmat kuolevat, uusi pari tulee tilalle. Jos pesäreviiri kokonaan tuhoutuu, esim. metsähakkuissa tai rakennustoiminnassa, se tietysti jää asumattomaksi toistaiseksi, esim. 100 tai 1000 vuodeksi.

Pesäreviiriä voidaan pitää asuttuna, kun saadaan jokin suora tai epäsuora todiste haukan läsnäolosta: tuoreita ulosteita, saalisjätteitä, sulkia, näkö/kuulohavainto emosta pesämetsässä, soidinlentoa, pesän koristelu tai pesinnän aloitus. Jos mitään havaintoa haukoista ei saada, se merkitään autioksi.

Talven ja kevään ravintopulaa pidetään yhtenä pesinnän väliin jättämisen keskeisenä syynä. Jos pesäreviiri on autio siihen voi olla kolme pääsyytä: 1.  Resurssiallokointi (Naaras reviirillä, mutta ei ravintotilanteen takia fysiologisesti munintakunnossa, kannattaa pysytellä hengissä ja yrittää seuraavana keväänä tms.), 2. Emot ravintotilanteen takia jättäneet reviirin, 3. Emot kuolleet.

Reviirin tila todetaan tarkastuksissa yleensä huhtikuun 1. päivän jälkeen. Jos reiviiri on autio, kysymys kuuluu: Milloin haukkapari teki päätöksen pesimättä jättämisestä? Helmi-maaliskuussa? Jo syksyllä? Jos ne olivat siellä helmi-maaliskuussa, on erittäin epätodennäköistä, ettei pesälle tuotu yhtään oksaa. Päätöksen on pitänyt olla yhdenmukainen molemmilla puolisoilla. Muuten ainakin toisesta saataisiin havainto huhtikuussa. Muutaman kerran on myös käynyt, että viime vuonna asutulla kanahaukan pesällä, pesii tänä vuonna hiirihaukka tai mehiläishaukka. Se ainakin osoittaa, että pesäreviirillä ei ole kanahaukkaa.

Kaaviossa 1 esitetään kanahaukan pesimäkannan muutokset vuosina 1994-2012

Diagram1. Goshawk (Accipiter gentilis) breeding density index, years 1994-2012, in Western Finland study area.

Esimerkiksi vuonna 2009 alueelta löytyi 41 pesivää paria, vuonna 2010 enää 7 pesivää paria. Kato oli saman suuntainen myös muualla Länsi-Suomessa. Olivatko kaikki jättäneet reviirinsä? Olivatko kaikki kuolleet. Missä nuoret 2009 syntyneet? Arviolta 70%  nuorista kuolee, missä ne loput 30%. Vanhoista linnuista arviolta 15% kuolee. Miksi pesimäkanta putosi  83%? (Palaan mahdollisiin selittäviin tekijöihin myöhemmissä kirjoituksissa)

Vaikka välipesintää esiintyy, ja esim. nuoria näkyy pitämässä välireviirejä, pesimätöntä kantaa ei näy laumoittain. Ei näy lintuja, ei haukkavaroituksia, ei saalisjätteitä, ei sulkia. Missä ne vapaat kanahaukkaparvet lymyilee? Oman käsitykseni mukaan niitä ei juurikaan ole tutkimusalueella. Jonkin verran, lähinnä nuoria, mutta niiden määrä on vähäinen ja melko vakio. Vapaat haukat ovat jossain muualla.
 
Yleinen väite, että pesimätön välipopulaatio olisi runsas ja sen määrä vuosittain vaihtelisi voimakkaasti, voimakkaammin kuin pesivän kannan, on kiistanalaista. Minulla ei ole sellaisia havaintoja, enkä ole löytänyt siitä laskentatuloksia, ainoastaan teoreettisia otaksumia.

Nollahypoteesi siis edelleen on, että vaikka kanahaukkakanta onkin pienentynyt n.30% 60-luvun tasosta ja vaikka pesimäkanta vaihtelee, kokonaispopulaation vuosittainen vaihtelu on vähäistä.