Hyvää uuutta vuotta 2020!

Kuva: pixabay.com/fi/photos/talvimaisema-luonne-talvi-puu-3114933/

Kuluneen vuoden yhteenvetoon pääset alla olevasta linkistä:
https://kansakuntientilatutopiat.blogspot.com/2019/12/uudenvuodenpuhe-2020.html 

Hyvää Joulua!

Toivotan kaikille lukijoille ja metsän pikku eläimille rauhallista joulua!

 

Ilmasto muuttuu - muuttuuko ihminen?

Laitilan Valkomeri 10.12.2019. Tuhat vuotta sitten tässä lainehti merenlahti

Johtuuko ilmastomuutos todella ihmisestä? Asiasta tarkemmin "Kansakuntien tilat ja utopiat"- blogista, johon pääset alla olevasta linkistä.
https://kansakuntientilatutopiat.blogspot.com/2019/12/ilmastomuutos-pelkkaa-ilmaako.html

Sateisia tunnelmia itsenäisyyspäivänä 2019

Lintuja takapihan ruokinnalla

Joulua on odoteltu sateisessa säässä. Marraskuu oli mittaushistorian kolmanneksi sateisin, viimeisen 60-vuoden aineistossa. Vielä sateisempaa  marraskuussa on ilmatieteen laitoksen mukaan ollut vain vuosina 1996 ja 1981. Sama sade näyttää jatkuvan myös joulukuussa. Pohjanmerellä syntyy jatkuvasti uusia matalapaineita, jotka kiertyvät huuhtomaan alakuloista, jo ennestään märkää, länsisuomalaista maalaismaisemaa.

Lintujen takapihan ruokinnalla on tarjottu talia, auringonkukan siementä, herkkupäivinä pähkinää. Heti jos tarjolle laittaa kauralyhteen, paikalle pölähtää parvi keltasirkkua. Ruokinnalla käy säännöllisesti puolentusinaa talitiaista, muutama sinitiainen, 6-8 pikkuvarpusta, 1-2 käpytikkaa, noin 15 keltasirkkua milloin kauraa on tarjolla. Satunnaisesti näkyy harvinaisempia ruokavieraita. Talvehtivia mustarastaita on vielä paljon, mutta eivät ole erityisesti käyttäneet ruokintapaikan antimia, ainakaan vielä.

Metsäkaurisemo kolmen vasan kanssa omenavarkaissa lumisessa maisemassa 1.12.2019 Kuvaaja: Hanna Niemi

 

 

Riistakameran kuvassa kauris pahanteossa  kauralyhteillä

 Metsäkauriit ovat myös mieltyneet noormarkkulaiseen pientalomiljööseen. Suurimpana houkuttimena ovat varmaankin omenat, joita puiden alta ja kompostien kasoista vielä löytää. Ruokailuympäristö on turvallinen. Ilvekset ja sudet ei täällä saalista, eikä ihmisestä ole haittaa. Tosin uhkasin kyllä tehdä niistä joulupaistin sen jälkeen, kun en olivat pemottaneet joululyhteeni pitkin hankia. No, hieman lepyttyäni vein niille pussillisen kaupan porkkanaa, mihin ne eivät koskeneetkaan. Liekö nitriitin haju ottanut liikaa nenään.

Myyrä- ja hiirikannat ovat syksyn kuluessa vahvistuneet. Pinomäen suoran valotolpalla oli koko syksyn passissa nuori piekana. Oli sillä kavereitakin. Talon sisältä on loukutettu 2 peltomyyrää ja n. neljä metsähiirtä. Ja vieläkin kuuluu rapinaa harva se yö.

Joulukuun alun pimeys ja märkyys ei houkuttele metsäretkeilyyn. Iltaisin otsalampun valossa vesisateessa voi nikkaroida vaikka niliaittaa. Kevyen hien lisäksi saa nostalgisen kosketuksen vanhan kansan hirrenveistoperinteeseen. Menetelmät ovat samat, tosin moottorisaha hieman nopeuttaa salvosten tekoa.

Niliaitta pientä viimeistelyä vaille odottamassa siirtoa varsinaiselle asennuspaikalle