Tiivistelmä: Viime talvi oli viimevuotista hieman lauhempi. Joulukuu alkoi parin viikon pakkasilla. Tammi-helmikuun oli tavanomaista talvikeliä. Lunta riitti myöhään huhtikuulle. Sitä oli parhaimmillaan 20-30 cm. Kanalintukannat olivat samalla tasolla kuin kesimäärin viime vuosina. Onnistuin varmistamaan 133 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 35 paria viimevuotista Enemmän. Kanahaukka sinnittelee kaupunkiseutujen ja taajamien turvin hakkuaukkojen reunametsissä Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1 ja vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.
Abstract: Enclosed presentation of this year's Goshawk (Accipiter gentilis) nesting success in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species also presented. A total of 133 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Annual nesting index can be seen in Figure 2.
 |
| Tuhottu hiilinielu |
Hiilinielututkimus rämpii syvällä eteläsuomalaisten hakkuaukkojen risukoissa. Metsäprofessorit kyllä aloittivat työt innolla muutama vuosi sitten ja julkaisivat laskelmat suomalaisen hiilinielun koosta. Tulokset tyydyttivät ministeriötä ja metsäteollisuutta, mutteivat EU:n tarkastajia. No, professorit tarkistivat laskelmat ja, yllätys-yllätys, hiilinielun koko putosi puoleen! EU ei vieläkään ollut tyytyväinen, vaan penäsi tieteellistä taustaa laskelmille. Tänä vuonna asiaa ruvettiin oikein tutkimaan ja havaittiin, että eihän Suomessa ole hiilinielua ollenkaan. Metsän kasvu on pysähtynyt ja metsät päinvastoin tuottavat hiilidioksidia! Metsien hakkuita pitäisi radikaalisti vähentää. Päästötavoitteita ei tulla silti saavuttamaan ja uusien päästöoikeuksien anominen maksaa miljardeja!
Wihreät ovat olleet hallituksessa kolme vuotta, eikä vieläkään ole kesähakkuita saatu kuriin. Turha puhua biodiversiteetistä tai ekologisen monimuotoisuuden turvaamisesta!
 |
| Vielä joskus löytää metsää |
Suomen osallistuminen Ukrainan sotaan on laittanut kaikki kuviot uusiksi. Turvetuottajia yritetään houkutella aloittamaan tuotanto uudestaan, vaikka heille jo maksettiin korvaukset laitteiden myynnistä. Vanhat kivihiilivoimalat yritetään käynnistää, vaikka ne eivät ole pyörineet vuosiin ja vaikka kivihiilen käytön lopettamisesta on jo sovittu.
Yleistä
On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa. Tänäkin vuonna oli useiden lokusten aukkoja hyvillä riistamailla, joissa olisi ollut tarjolla myös komeita kanahaukkametsiä. Olivat kuitenkin muuttaneet klustereihin kavereiden luokse.
Muutamia yleisiä havaintoja. Pohjansirkun kuulin laulavan Kristiinankaupungissa. Edellisestä havainnosta onkin kohta jo 40 vuotta.
Kehrääjiä oli mäntykankailla hyvin. Synkkänä heinäkuun lopun aamuyönä Varsinaissuomessa sain kuunnella kolmen surisijan soidinta puolen kilometrin säteellä. Naapuri lensi lähinnä minua surisseen luokse liitäen siivet yläviistoon ja äännellen ”kruit-kruit”. Hetki siellä jotain jahkailtiin, ei kuitenkaan mitään vakavaa, kohta ne tulivat yläpuolelleni metsäaukkoon kiertelemään liitäen yläviistoon lukituin siivin ja äännellen ”kruit-kruit”. Pohjanlepakko osallistui hyönteispyyntiin niiden seuraksi. Klo oli 04:00, lämpötila +19 – astetta.
Sää
Lokakuussa tyypillisesti sadetta, välillä vähän poutaa. Lämpötila +10 asteen nurkilla, yöllä pakkasta.
Marraskuussa sää jatkui epävakaisena. Lämpötila pysytteli plussan puolella, yöpakkasia. 23.11 satoi ensilumen joka suli pois.
Joulukuu alkaa parin viikon pakkasilla. Parhaimmillaan -20 –astetta, lunta 1 cm. 24.12. pakkasta -8 –astetta, lunta 5 cm. Joulukuu kokonaisuutena kylmin kymmeneen vuoteen. Kuun keskilämpötila Porissa -6.1 astetta.
Tammikuu tyypillistä talvisäätä. Lämpötila nollan molemmin puolin. Kuun lopussa lunta 25 cm. Kuun keskilämpötila -3.2, joka hieman pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.
Helmikuussa 20-30 lunta maassa. Lämpötila nollan paikkeilla. Lämpötilakeskiarvoksi tuli -2.6 –astetta, mikä tarkoitta keskimääräistä lämpimämpää.
Maaliskuussa talvi jatkui. Lunta alkukuusta 18 cm, kuun lopulla 12 cm. Kuun viimeinen viikko lämpötila +10 –astetta. Jäät lähtivät Luotsimäen haarasta 22. päivä ja Nokun joesta 29.3. Jakson keskilämpötila +0.7, ollen selvästi pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella.
Huhtikuun alku jäätävää. Päivällä +2-3 – astetta, yöllä 7-8-astetta pakkasta. Lumi katosi vasta 18.4. mittauspaikalta. 21.4. +17 –astetta. 21.4. leskenlehti kukki. Kuun keskilämpötila +3.2 astetta, joka keskiarvojen alapuolella.
Vappuna päivällä +10, yöllä nollassa. 7.5. koivut hiirenkorvalla. Toukokuun keskilämpötila 9.7 –astetta, joka lähellä keskiarvoa.
Kesä-heinäkuussa ei montaa hellepäivää ollut. Lämpötilat kuitenkin keskiarvojen yläpuolella. Sadekaan ei kiusannut. Sademäärät kesällä lähes 50% pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella.
Päiväpetolintujen pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa n. 40% enemmän kuin viime vuonna.
 |
| Reviirien etsintään ja tarkastukseen kulutettu aikaindeksi (2022 arvio) |
Ravintotilanteesta
Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten metsäkanalintuja (27%), nimenomaan pyitä. Varislintuja näkyi melkein sama määrä (25%). Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrästä siis pyitä 27%, sepelkyyhkyjä 20%, harakoita 12%, rastaita 8%, närhiä 6%, vesimyyriä 4% ja oravia näkyi ruokalistalla 2%.
Harvinaisemman saaliin kilpailun voitti tänä vuonna haukkapari Nakkilasta, joka oli saalistanut sarvipöllön.
Metso. Yli 20 vuotta saman soitimen seurantaa. Tällä Honkajoen soitimella 2.5. 10 kukkoa. Soidin näytti jakaantuneen kahteen soivaan parttiin, jotka noin 250 m:n etäisyydellä toisistaan. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
 |
| Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2017 |
Metsoindeksissä näky edelleen laskeva suuntaus. Kuitenkin pari koppelon munapesää osui laskentareiteille. Teeren runsausindeksi oli nousuvoittoinen. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä viimevuotiseen tapaan kohtuullisesti. Oravakannoissa ei näkynyt suurta muutosta viime vuoteen. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.
 |
 |
| Koppelon munapesä |
Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 2.16/km2 Siis pientä nousua viime vuodesta. Kokonaisuutena pyykannat ovat pysyneet melko samalla tasolla viime vuosina. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.
Luke raportoi Satakunnassa 9.2 linnun yksilömäärää/km2, sisältäen poikasia. Tulos on noin 22% viimevuotista heikompi
Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2022. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
 |
| Kaavio 1.2 Metson, teeren, jäniksen ja oravan runsausindeksit 2010–2022 |
Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään. Heikolta näyttää edelleen. Metsämyyräkannoissa näkyi pientä nousua. Peltomyyrää tavattiin metsissä satunnaisesti. Samoin metsähiiri kävi huonosti pyydyksiin syksyisessä koepyynnissä. Tästä huolimatta alkutalvesta myyriä ja hiiriä pyydystettiin useampi kappale omakotitalon sisältä.
Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 125 yks/ha, peltomyyrä <0-16 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.
Kaaviossa kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2022. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa normaalia ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta.
Ampiaiset. Huono ampiaisvuosi. Asunnoissa erittäin vähän pesiä. Metsissä ei näkynyt juuri ollenkaan. Keväällä naaraita vähän. Loppukesän kuusten humina vähäistä. Ei siis ampiaisia kirvajahdissa. Syksyllä yllättävästi kuitenkin kohtuullista parveilua. Ampiaispyyntejä ei tänä vuonna suoritettu. Lajeista varmuudella määritettiin yleinen ampiainen ja puna-ampiainen.
Kanahaukka
Kuivista keleistä innostuneet motot puivat vanhoja kuuisikoita jälleen innokkaina touko-heinäkuun. Samalla tuhottiin melkoinen joukko maalintujen pesiä. Joku kokoomuslainen moto-yrittäjä voisi tehdä tästä kansalaisaloitteen. Vihreitä asia ei tunnu kiinnostavan. He ovat keskittyneet sukupuolineutrauliuteen sekä maailman sähköistämiseen ja toisaalta samaan aikaan sähköntuotannon lopettamiseen.
Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.
Yksi pari pesii edelleen isopuustoisella rämeellä, vaikka pesäpuu jäikin hakkuun reunapuuksi. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.
Outo reviirikiista jäi keväältä mieleeni. Tämä tapahtui uudella, n. 25 hehtaarin hakkuuaukolla toukokuun 8. päivänä n. klo 9:00. Metsässä ei ollut tavattu kanahaukan pesintää eikä juuri merkkejä kanahaukasta muutenkaan, mutta se oli silti listoilla ns. silmällä pidettävän statuksella. Kaksi kanahaukkakoirasta lensi aukolle vierekkäin 10 metrin välein, n. 25 m:n korkeudella. Haukat lensivät hidastetuin syvin siiveniskuin, eivätkä äännellet mitenkään. Aukon toisella laidalla oli lyhyt ilmataistelu. Siinä toinen koiras lensi toisen alle pysytellen noin 5 metrin etäisyydellä. Se kääntyi selälleen ja tarjosi kynsiään yläpuolella lentäneelle. Haukat hävisivät hetkeksi reunametsän taakse. Tulivat sitten uudestaan näkyviin ja lensivät takaisin aukon ylitse vastaavalla tavalla ja samaa reittiä noudattaen kuin olivat saapuneetkin. Koko aikana koiraat eivät jutelleet mitään. Mutta noin puoli minuuttia sen jälkeen kun koiraat olivat poistuneet estradilta, kanahaukkanaaras nousi aukon sivulaidasta. Se kierteli hetken noin 50 metrin korkeudella äännellen harvakseltaan jäkättäen, laskeutui sitten takaisin reunametsään äännellen vielä hetken samaa harvaa jäkätystä metsän peitossa. Tulkitsin, että pesäreviiriä oltiin paikalle muodostamassa ja tarjolla olisi ollut kaksikin halukasta koirasta. Odotan haukkojen kanssa innokkaana tulevaa kevättä ja mahdollista onnellista perhetapahtumaa.
Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä. Kaksi pesäreviiriä oli talvella hakattu ja haukat pesivät aukon reunassa erittäin vaatimattomassa nuoressa metsässä.
Vaikka kanahaukka onkin pesinnän suhteen tiukka reviirilintu, saalistusalueet joustavat. Olen nähnyt haukan nousevan saaliin kanssa korkealle lähellä naapurin pesää ja lähteneen sitten liitämään kohti omaa pesää. Joskus haukka on kantanut saalista vieraan pesän takaa, naapuripesän läheltä ohittaen. Lintujärveltä saalista on kannettu kahteen suuntaan. Eräältä pesältä koiras nousi heti korkealle ja suuntasi matkalentoon kohti taajaman keskustaa, usean kilometrin päähän. Reviirikiistojakin n. kilometrin päässä pesästä olen haukkojen välillä todennut. Läheisillä naapureilla saattaa olla sukulaisuussuhde. Pitää muistaa, että arviolta 30 % aikuisista haukoista ei ole pesiviä, vaan elinvoimaisen reviirin vapautumista odottavia. Jos saman koiraan on todettu ruokkivan kahta naarasta, varmasti myös saamaa naarasta on ruokkinut kaksi koirasta.
Talven keskilämpötila oli -4.0 astetta. Keväinen ennuste talven keskilämpötilan perusteella näytti keskimääräistä pesintäaktiivisuutta. Todellisuudessa pesintä jatkui vahvana, viime vuoden pienen notkahduksen jälkeen.
Vuosi ei ollut kaikkein aikaisimpia. Lunta oli hyvinkin puolisääreen huhtikuun puoleen väliin, mikä pidätteli pesätarkastajaa kotona. Muninta alkoi normaaliin tapaan huhtikuun puolivälistä alkaen.
Kanahaukkojen välillä on huomattavia yksilöllisiä eroja pesän rakennuksessa. Jotkut haluavat rakentaa aina korkeammalle, jotkut matalammalle, jotkut kuuseen, toiset mäntyyn, jotkut haluavat vaihtaa pesäpuuta lähes joka vuosi. Jotkut myös eivät näytä ymmärtävän, kuinka hennoille oksille risupesän voi rakentaa. Yritetään aina vain samaan paikkaan, vaikka se joka vuosi on siitä pudonnut. Ja vaikka paikka vaihdettaisiinkin, se putoaa sieltäkin, ei myrskyllä, vaan kevään ensimmäisellä kunnon sateella, munat mukana.
Etsintäsäät olivat kyllä kuivat. Varsinaisia hellepäiviäkään ei ollut kuin muutama. 30 asteen helle menee mukavuusalueen ulkopuolelle, kun varusteisiin kuuluu pelkästään kiikari ja corolla ilman ilmastointia. Aikaisen aamuvuoron klo 02-11 pystyi silti tekemään ilman isompaa tuskaa.
Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2022 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.
Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta, Kaarinan ja Kihniön väliltä. Loimaan-Alastaron alueelle tehtiin yksi päivän retki, jolla varmistettiin kolme uutta reviiriä. Pohjois-Satakunnassa reviirit ovat edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti. Turun seudun kaupunkihaukkojen etsiminen alkaa olla melkoista pakkopullaa. Olisinkin valmis vaihtamaan kolme turkulaispesää esimerkiksi kymmeneen kokemäkiläiseen.
Kankaanpäässä kanahaukan pesä löytyi pesäalustalta pienen tauon jälkeen reviirillä, jolta ensimmäisen pesän olen löytänyt vuonna -84. Haukat ovat 40 vuotta väistelleet metsähakkuita. Nyt ei ole enää paljoa vaihtoehtoja. Tämä oli viides löydetty pesä sieltä.
Varsinaisesti ensimmäinen itse löytämäni kanahaukan pesä on vuodelta -74. Se pesii siellä vieläkin, pesäalustalla n. 400 m ensimmäisestä pesästä. Yhteensä reviiriltä tiedetään 10 pesää. Myöhemmin löysin reviiriltä aikaisemman pesän, jossa oli pesitty ainakin vuonna -66. Tuolloin kylän vanhemmat pojat pyydystivät sieltä lentopoikasen. Ilmeisesti omasin jo tuolloin jonkinlaista mainetta petolintumiehenä, koska minua pyydettiin juvia määrittämään. Muistan, että tehtävä ei ollut aivan helppo. Haukkatuntemukseni tuolloin perustui lähinnä isän Metsästys&Kalastus-lehtien selailuun ja sen kuvitukseen kuului yleensä vain aikuisia kanahaukkoja. Mutta muistan yhä vielä elävästi sen pitkittäisviiruisen olemuksen ja pelottoman, tuiman katseen.
Porin ympäristössä pesii vielä vahva kanta. Turussa kanahaukkojen pesintä vaikuttaa taantuneen. Sen sijaan sähköpotkulaudat näyttivät räjähdysmäisesti lisääntyneen. Noormarkunkin kanahaukat olivat taas intoutuneet keskimääräiseen pesintään viime vuoden hiljaiselon jälkeen.
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2022 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella. Pesintäindeksi oli koko aineistosta 164 ja Pohjois-Satakunnassa 148.
 |
| Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2022 |
Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Reviireitä tarkastettiin 214. Asutuiksi todettiin 147 kpl. Näistä pesittyjä oli 133 pesää.
Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 53 kpl, joista 21 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 278.
Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 45 pesää oli männyssä, 22 koivussa, 11 haavassa, 1 tervalepässä ja 495 kuusessa. Vuosina 2017–2022 noin 44 % kanahaukan luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 37 % kanahaukoista.
Hiirihaukka
Hiirihaukat pesivät tänä vuonna tavanomaisen keskinkertaisesti. Ilmeisesti vesimyyriä ja peltomyyriä löytyi, ainakin paikoin.
 |
| Hiirihaukan terhakka poikanen |
Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 25 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 17 reviiriä.
Muutamia huomioita. Jämijärvellä pesinyt kuusi kertaa peräkkäin samalla pesäalustalla. Tänä vuonna jätti väliin. Porissa hiirihaukka pesinyt samalla alustalla 9 kertaa viimeisen 13 vuoden aikana. Sitä ennen samassa pesässä pesi kolme kertaa mehiläishaukka. Siikaisissa myös yksi pesäalusta, jossa pesitty 4 kertaa peräkkäin.
Mehiläishaukka
Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin. Asiaan vaikutti varmasti ampiaiskato. Karaistuneet konkarit pesivät aina jossain, mutta niitäkin tuntui olevan vähän. Kokonaisuutena mehiläishaukkahavainnot PLY:n alueella keväällä ja syksyllä vaikuttivat tavanomaisilta. Itsellä ei paljoa havaintoja.
5 pesäpaikkaa tarkistettiin. Pesintä todettiin yhdellä reviirillä Jämijärvellä.
Varpushaukka
Varpushaukkoja näkyi kohtuullisen tavanomaisesti, etten sanoisi vähänlaisesti. Vain yksi pesähavainto. Tämä tilastollinen törmäys tapahtui tänä vuonna Ikaalisissa. Emo toi juuri pientä saalista pesälle. Juv lähti tavoittelemaan sitä ilmassa. Emo pudotti, mutta juv ei saanut koppia. Saalis putosi mustikan varvikkoon melkein jalkoihini. Yritin sitä aamupimeässä otsalampun kanssa etsiä, mutta tuloksetta.
Haarahaukka
Ei havaintoja.
Maakotka
Ei havaintoja
Merikotka
Vanhoja reviireitä ei varsinaisesti tarkistettu. Yksi, ilmeisesti nuori, koristeli pesäalusta ja pudotteli untuvia. Ei muita havaintoja.
Pöllöt
Varpuspöllön kanta näyttää vakaalta vuodesta toiseen. Varsinkin syyhuutelua kuuluu ennen auringonlaskua lähes jokaisesta varttuneesta metsästä. Ei pesähavaintoja
Viirupöllö, ei pesähavaintoja.
Lapinpöllö, ei havaintoja
