Abstract: Possible dispersion and movements of Goshawk (Accipiter gentilis) during heavy nesting density oscillation in years 2009-2010 studied in Tiira-bird observation database. Observations calculated before nesting in March-April and after nesting in Autumn-October. At first glance clear difference between years in dispersion could not detected. It is concluded that differences in numbers of nesting hawks are not explained by significant migration or dispersion.
Ruska on kauneimmillaan. Lokakuun lämpöennätys rikottiin juuri. Kanahaukat vahtivat reviireitään ja keräävät energiaa ensi kevään pesintään.
Mielenkiintoinen kysymys ei ole pelkästään paljonko kanahaukkoja pesii, vaan kuinka paljon niitä ylipäänsä alueella on.
Mistä tulevat haukat huippuvuodelle? Mihin ne katoavat katovuonna? Tätä tematiikkaa olen pohtinut aikaisempina vuosina (T.Niemi, Kuulumisia kanahaukkametsistä, 2017).
Tulevatko lisähaukat ennen hyvää pesintävuotta Ruotsista? Tai kenties Venäjältä? Häviävätkö ne kotovuonna samoja teitä?
Mahdollisesti kylmät talvet tappavat helpommin koiraita, jotka pitempään yrittävät pitää talvireviiriä ja sinnitellä ravintovarojen ehtyessä (Widén, 1985). Taas Newtonin aineiston perusteella nimenomaan naaraat pitävät pesäreviiriä talvikuukausina (Newton, 1979).
Hyvä esimerkki on edelleen vuoden 2009 huippupesintä ja sitä seurannut syvä kato vuonna 2010. Yritin saada lisäselvyyttä asiaan vertailemalla Tiira-järjestelmään kirjattuja havaintoja tuolta ajalta. Oletettavasti huippu- ja katovuosina pitäisi olla eroa havainnoissa, mikäli lisälintuja on muualta tulossa tai muualle menossa. Mitään kantaa ei otettu havainnon laatuun, onko kyseessä muuttava vai paikallinen, koiras vai naaras. Ainoastaan havaintojen lukumäärään. Yleensäkin muuttava/paikallinen-merkintä kanahaukalla on pitkälti havainnoijan subjektiivinen käsitys tapahtumasta. Pellon yli etelään lentävä lintu merkitään tavallisesti muuttavaksi, ellei satuta tietämään, että kyseessä on pelloin takana pesivä koiras.
Aluksi piirrettiin kuukausittaiset havaintokäyrät Turun lintutieteellisen yhdistyksen alueella havaituista kanahaukoista vuosina 2008-2010. Käyrät olivat odotusten mukaiset. Keväällä maalis-huhtikuussa havaittavuus on suuri. Haukat valmistautuvat pesintään ja esittävät soidintaan. Keskikesältä havaintoja on vähän. Kanahaukat keskittyvät suvunjatkamiseen poissa ihmisten silmistä. Syksyllä taas havaitaan liikehdintää nuorten dispersoituessa pois pesiltä ja mahdollisesti myös aikuisten muuttaessa pois maalta asutuskeskuksiin. Huippuvuoden 2009 syksyllä oli runsaasti lintuja liikenteessä. Huomionarvoista katokeväälle 2010 oli, ett tammikuussa havainnoissa näkyi kolmas huippu. Mahdollisesti pakkaset ajoivat lisää lintuja keskustan puluparvien ja ruokintapaikkojen rastaiden perään. Vaikka pesinässä oli kato, pesintää edeltäviä havaintoja maalis-huhtikuussa oli keväällä 2010 tavallista enemmän.
Lisäksi tarkasteltiin kanahaukkahavaintojen määriä keväällä ja syksyllä Tiira-aineistossa viidellä eri alueella vuosina 2007-2011. Keväällä laskentajakso oli ennen pesintää 1.3. -1.4-välinen ajanjakso. Syksyn havainnot laskettiin 1.9. – 1.10. väliseltä ajalta. Selvitetyt alueet olivat PLY, TLY, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Tringa. Havainnot sovitettiin samalle skaalalle laskemalla havainnoista erot keskiarvoon ja vertaamalla sitä koko aineiston keskiarvoon. Menetelmä hieman korosti pienempien havaintomäärien vaihtelua, mutta tarkoitus olikin vain karkeasti selvittää, esiintyykö havainnoissa eroja vuosien välillä johonkin tiettyyn suuntaan.
Havainnot eri alueilla olivat melko yhteneviä. Oleellisia eroja vuosien välillä ei havaittu. Keväthavainnoissa huippuvuosi 2009 ei selvästi erottunut. Syyshavainnoissa erottui ainoastaan pohjanmaa kertoen kovasta pesinnästä sillä suunnalla. Turun ja Helsingin alueella lokakuu näytti olevan paras havaintokuukausi syyskuun sijaan. Ilmeisesti etelän suuntaan siirtyi lintuja maakunnista pienellä viiveellä.
Yhteenvetona tästä selvityksestä voidaan todeta, ettei pesimäkannan vaihtelua selitä ulkoinen migraatio. Oma käsitykseni on edelleen, että pesivän kanahaukkakannan vaihtelu on suurta verrattuna kanahaukan kokonaiskannan tiheyteen (T.Niemi, Kuulumisia kanahaukkametsistä, 2013). Huippupesintä tapahtuu niiden pelureiden kesken, jotka ovat luonnostaan pelipaikalla. Katovuonna keskitytään pysymään hengissä.
