perjantai 15. kesäkuuta 2018

Kanahaukkakannan viimevuosien muutokset



Abstract:
Nesting density change of Goshawk (Accipiter gentilis) in well-studied area in Western-Finland
Years 2000-2015, pair/km2. Breeding population has kept quite stable despite the slightly downward trend, see diagram 1. A heavy reduction of old-growth forest will pose big challenges to nesting territory selection of Goshawk in the near future.




Ohessa tulostettu taulukkoon kanahaukkakannan muutos hyvin tutkitulla pohjois-satakuntalaisella alueella. Aineisto käsittää kunnat: Siikainen, Merikarvia, Pomarkku, Noormarkku (Pori). Esitetty alueen parimäärä (paria/ 100 km2) vuosilta 2000-2017.

Diagram 1. Kanahaukan pesintätiheys (paria/km2) vuosina 2000-2017 Pohjois-Satakunnassa

Kaaviossa näkyy selvästi vuoden 2009 huippuvuosi ja sitä seurannut jyrkkä pudotus. Vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta muutokset tarkastelujaksolla ovat olleet vähäisiä. Lievä laskeva trendi on havaittavissa, mutta sen tilastollista merkitsevyyttä ei tässä yhteydessä testattu.


 Vanhojen metsien lajina kanahaukka on ongelmissa tehometsätalouden puristuksessa. Puun kierto taimesta tehtaalle pyritään saamaan mahdollisimman nopeaksi. Metsiä on 60-luvulta lähtien voimakkaasti uudistettu. Puu pyritään korjaamaan Etelä-Suomessa 80-vuotiaana. Vanhana metsänä voidaan pitää yli 100-vuotiasta puustoa. 60-70-lukujen voimakkaat aukkohakkuut ja istutukset näkyvät metsätilastoissa suurena 40-vuotiaan metsän ikäluokkana (Luke 2012, Luke 2015).

Puuston ikäluokkajakauma Lounais-Suomi ( Lähde: Luke2015)

 Säilyykö kanahaukka tänä tehotalouden ja jatkuvan kasvun aikakautena? No, kyllähän se säilyy.
Kanahaukka on asuttanut tätä niemeä jo paljon ennen ihmistä ja viimeisenä lähtee. Viimeinen jääkausi aiheutti 100 000 vuoden aukon pesintäketjussa. Mutta heti kun jää ja vesi väistyi ja rannat kuusettui, kanahaukat palasivat ja jakoivat maan reviireikseen.

Nykyinen puun käyttö ja tehometsätalous tulee jatkumaan vielä joitakin sukupolvia. Sitä ei voi ihminen estää. Se on vain kanahaukan sopeuduttava tilanteeseen. Ikäni kanahaukan pesimäbiologiaa tutkineena en voi keksiä mitään järkisyytä sille, ettei kanahaukka voisi pesiä siirtolapuutarhan omenapuussa tai hakkuuaukolla kiven päällä. Mutta aina kannattaa rakentaa tekopesiä varttuneisiin kasvatusmetsiin.