Haapakeidas
itsenäisyyspäivänä. Aamulla klo 9 aikaan näkee jo kävellä. Pilvet
roikkuvat matalalla, enteilevät lisää lunta. Nyt maassa pari senttiä.
Lämpötila pakkasella asteen verran.
 |
| Yölliset suden jäljet |
Kävelen tuttua reittiä. Reunametsästä lähtee metso männyistä. Sitä ennen pyy kiirehti tien yli. Muuten on hiljaista. Kävelen tukikohtaan. Siellä törmään suden jälkiin. Jäljet vaikuttavat muutaman tunnin vanhoilta. Susia on ollut kaksi.Mittaan jäljet. Etukäpälä 11 cm, takakäpälä 10 cm, toisen suden tassut melko saman kokoiset. Uroksen toisesta takakäpälästä valuu hieman verta. Verinen piste anturoiden keskellä melkein joka jäljessä.
 |
| Susi merkannut männyn |
Jäljet tulevat luoteesta, Isojoen suunnasta, jatkuvat etelään Siikaisten puolelle, kohti Pyntäisten kylää. Ilmeisesti alfa-pari. Ovat poikenneet tukikohtaan merkkaamaan reviiriään. Kusi on kastellut männyn tyven puolen metrin korkeuteen. Sammaleet ovat kusipaikan edestä miehekkäästi potkittu helvetiin. Soitan kännykästä atrappina ulvontaa. Eivät viitsi vastata tai oivat jo kuuluvuusalueen ulkopuolelta.
 |
| Kalasääsken pesä |
Teen kierroksen suolla. Kalasääskien uusi pesä odottaa huhtikuuta ja kevään paluuta. Korppeja, joiden ronkunaa aamulla kuului kaukaa, näkyy nyt pariskunta suon keskiosassa. Pari sinitiaista tutkii männyn käkkyröitä liikkuen koko ajan länteen. Punatulkun ääniä. Yksinäinen teeri lentää suon yli Kuivasaaren puolelle.
Sitten alkaa sataa lunta. Ketun jäljet suon keskustassa alkavat peittyä. Käännyn takaisin. Tunnin katselmus on ohi. Aina yhtä mukava käydä.
