Kuu katsoo usvan takaa
venusta yössä vaeltavaa
Idässä kajo ruskon
jo antaa uskon uuteen päivään
Tuuli etelästä aavistelee poutaa
Hyppään corollaan, ajan kohti Auraa
Metsä löytyy, vielä pimeää
Kuusiin katson, vaikken mitään nää
Sulkia on kiven päällä
Ulosteita siellä täällä
Juvin ääni yöpuultaan
Ohjaa kulun siihen suuntaan
Vielä vajaa kilometri Auraan
Uusi pesä, selvää kauraa
©Tapio Niemi
Abstract: Goshawk (Accipiter gentilis) appears to be nesting at a much higher than before.
In my own data from 1974-2020, the average nesting height was 12.8 m (n=309).
If we look at the period of 2015-2020 (n=127), the nesting height was 14.1 m (Diagram 1).
The difference is statistically very significant. The main explanatory factor is tree species.
Today, the Goshawk nests more often in other tree species than in spruce (Picea abies),where nests are generally located clearly lower level than, for example, in pine (see Diagram 2).
Kanahaukat pesivät nykyään korkeammalla. Ainakin tuntuu siltä. Olen teemaa viime vuosina sivunnutkin aikaisemmissa blogeissani. Tarkemmin asiaan paneuduin 2016 valmistuneessa selvityksessä, jossa laajasti analysoitiin pesien ja pesäpaikkojen metriikkaa (Niemi T, 2016). Mainitussa tutkimuksessa keskimääräiseksi pesimiskorkeudeksi tuli 12,7 metriä, vaihteluvälin ollessa 8-19 metriä (n=69).
Ajoin uudestaan tämänhetkisen aineiston ja päivitin tiedot tältä osin. Valitsin tarkasteluun vain luonnonpesiä. Pesät, joista ei ollut tarkkoja korkeustietoja, jäivät luonnollisesti myös pois selvityksestä. Tarkasteluun jäi 309 pesää aikajaksolta 1974–2020. Näiden pesimiskorkeuden keskiarvo oli 12,8 m. Jos katsotaan 2016-2020 löydettyjä pesiä (n=127), niiden pesimiskorkeuden keskiarvoksi tuli 14,1 m.
 |
| Diagram 1. Height disntance of Goshawk in different time intervals |
Ero pesimiskorkeuden keskiarvoissa on tilastollisesti eritäin merkitsevä (5,791*** ,t-test). Mistä ero johtuu? Olisivatko pesintään sopivat oksat nykyään korkeammalla? Onko puulajilla merkitystä?
Tarkistin pesintäkorkeudet eri puulajeilla. Kuusella korkeus oli keskimäärin 12,4 m (N=245), männyllä 14,8 m (n=31), koivulla 13,5 m (n=21) ja haavalla 13,8 m (n=11). Ainoassa tervaleppäpesinnässä pesä oli 11 m korkeudella.
 |
| Diagram 2. Relative proportion of spruce nesting Goshawks at different time intervals |
Yhä harvempi haukka pesii nykyään kuusessa. Aineiston valossa kuusen osuus pesäpuuna vaikuttaisi pienentyneen. Ennen vuotta 2000 (1974–2000) kuusi-% näyttäisi olevan 95% paikkeilla. Vuoden 2000 jälkeen (2000–2020) vain noin 76% haukoista olisi valinnut pesäpuukseen kuusen. Varttuneissa männyissä ja lehtipuissa tuoreet oksat normaalisti alkavat ylempää kuin kuusissa, mikä selittää suuren osan havaitusta pesintäkorkeuden muutoksesta. Kanahaukat näyttävät pitävän nykyään mäntyä ja lehtipuita kuusta helpompana rakennusalustana.
Pesänrakennuksen helppous varmasti onkin yksi tärkeä pesäpaikan valintaan vaikuttava kriteeri. Jos pesää ei ole valmiina, se rakennetaan sinne, minne sen helpoiten saa. Tuulenpesät ja latvanvaihdot kuusella ovat erittäin suosittuja. Vuosina 2017–2020 löydetyistä 48 kuusipesästä 58,3 % oli oksa-anomalioissa.
Paras on tietysti tukeva pesäalusta, jonka kanahaukka valitsee ilman muuta, jos sellainen vain löytyy reviirin keskustan tuntumasta. Mielellään tietysti vanhasta kuusimetsästä. Yli puolet tiedossani olevista kanahaukoista Satakunnassa pesii vuosittain pesäalustoilla. Se tarkoittaa noin kolmannesta kaikista alueen haukkapareista. Kun energiaa ei kulu turhanpäiväiseen risujen keräilyyn, kanahaukat voivat keskittyä siihen, mihin ovat parhaiten sopeutuneet: pulujen ja harakoiden metsästämiseen.
Lähteet:
Niemi, T. (22. 06 2016). Haukkamettas. Noudettu osoitteesta Kanahaukan pesäpaikan valinta ja pesäpaikka-analyysi: http://haukkamettas.blogspot.com/2016/06/kanahaukan-pesapaikan-valinta-ja.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti