Kesän 2026 Petolintukatsaus

"Let's dance in style, let's dance for a while
Heaven can wait, we're only watching the skies
Hoping for the best but expecting the worst
Are you gonna drop the bomb or not?

Let us die young or let us live forever
We don't have the power but we never say never
Sitting in a sandpit, life is a short trip
The music's for the sad men

Can you imagine when this race is won
Turn our golden faces into the sun
Praising our leaders, we're getting in tune
The music's played by the, the mad man

Forever young, I want to be forever young
Do you really want to live forever?
Forever, and ever
Forever young, I want to be forever young
Do you really want to live forever?"

Forever young, Alphaville

Tiivistelmä: Viime talvi keskimääräistä kylmempi. Lunta Porista etelään parhaimmillaan kymmenkunta senttiä. Kanalinnuista pyy oli selvästi taantunut. Onnistuin varmistamaan 138 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 9 paria viimevuotista vähemmän. Vanhojen kanahaukkametsien hakkuut olivat voimakkaita, myös pesintäaikana. Mutta kanahaukka sinnittelee edelleen kaupunkiseutujen ja taajamien turvin hakkuaukkojen reunametsissä. Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1 ja vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.

Abstract: Enclosed  nesting success of Goshawk in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species also presented. A total of  138 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Annual nesting index can be seen in Figure 2.

Yleistä

On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa. Tänäkin vuonna oli useiden lokusten aukkoja hyvillä riistamailla, joissa olisi ollut tarjolla myös komeita kanahaukkametsiä. Näyttää siltä, että jos pesivä pari häviää, vaikka metsien hakkuun seurauksena, ja muuttaa muualle, se vetää mukaansa pari naapurireviiriä.

Moni on rakentanut 500 pesäalustaa, mutta kuka on rakentanut 700 ?

Muutamia yleisiä havaintoja. 

Pajulinnut vaikuttaisivat olevan harvalukuisia, tiltatit puolestaan melko runsaita. Kaikki kuulemani tiltaltit hui-kutsuvia, ei toistaiseksi yhtään hiiö-huutavia.

Peltosirkkua ja pohjansirkkua tänäkin vuonna  muistiinpanoissa nolla kappaletta.

Ruisrääkkä narisi muutamassa paikassa. Ehkä hieman harvalukuisemmin kuin viime vuonna. Kehrääjät olivat äänessä aamuöisillä mäntykankailla. Muuten ei lintumaailmassa tullut vastaan isompia yllätyksiä.

Sää

Lokakuussa 2025 tyypillistä syyssäätä. 18.10  4 -astetta pakkasta. Omenapuussa tuolloin vielä puolet lehdistä. 26.10 taas +11 -astetta.

Marraskuussa syksy jatkuu. Tuulta ja sadetta saadaan. Alkuviikolla +10 -astetta. 22.11. yöllä -9 -astetta, lunta 10 cm. Sulaa kuitenkin pois.

Joulukuu +7:n ja miinus 10 -asteen välillä, pimeää. Jos lunta hiukan pyryttääkin,  sulaa pian pois. 24.12.  miinus 1 astetta, lunta 0.5 cm. Kuun keskilämpötila +1.8.

27.12. 2025 Hannes-myrsky. Moni haukkametsä koki kovan iskun.

Tammikuu 2026 kylmä. Keskilämpötila -8.8. Lunta pyryttelee vähän, mutta sulaa kuun loppuun mennessä.

Helmikuussa pakkaset jatkuu. Pahimmillaan -22 -astetta. Suomen ylle juroutunut korkeapaine väistyy vasta kuun loppupuolella. Lunta muutama sentti. Kuun keskilämpötila -9.6 astetta.

Maaliskuussa tyypillistä kevätkeliä. Lauhaa, melko lumetonta. Sinivuokko kukkii 28.3. Lämpötilakeskiarvo  +2.9 astetta, joka on jälleen mittaushistorian lämpimin. 

Huhtikuu oli lauha. 17.4. +16 astetta. 11.4. leskenlehti kukkii Söörmarkun suoralla. 17.4. peruna maahan (maa kyllä vielä roudassa). 20.4. Porin koivut hiirenkorvalla. Keskilämpötila +5.2.

Toukokuu keskilämpötila +10.7 astetta.  7.5. yöllä -5 astetta pakkasta.

Kesä 2026 keskimääräisen koleaa, muutamia hellepäiviä, melko sateetonta. Keskilämpötila 15.9 astetta.

Haavan kuori kelpasi hirville ja jäniksille

Päiväpetolintujen pesintätiedot

Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu: 

1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana 

2. On pesä puussa

3. On pesämetsää >2ha

Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu ja joilla untuvia näkyvissä. 

Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella. 

Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.

Pesien etsintään ja tarkastukseen käytetty aika oli samaa suuruusluokkaa kuin viime vuosina (ks. taulukko alla).

Pesien etsintätehokkuus indeksinä vuosittain

Ravintotilanteesta

Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten metsäkanalintuja (20%), nimenomaan pyitä. Varislintuja näkyi  16%. Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrät esitetty alla olevassa taulukossa.  

Jälleen yksi syöty hiirihaukka löytyi ruokapöydältä.

Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 2. toukokuuta näkyi 9 kukkoa. Soidin on säilynyt samalla paikalla yli 25 vuotta lähes yhtä elinvoimaisena. Saattaa säilyä vielä pitkään, ellei hakkuut osu tähän rämettyneeseen rinnemetsään. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1. 

Kaavio 1.1. Metsokukkojen määrä eräällä honkajokisella soitimella vuosina 2000-2026.

Metsoindeksissä näkyi edelleen aleneva trendi. Teeren runsausindeksi sahasi samalla tasolla . Samoin metsäjänisten määrissä ei havaittu merkitsevää eroa. Oravia havaittiin vähän. Vuosittainen hajonta indekseissä johtui suurelta osin pienistä otosmääristä. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.

Kaavio 1.2 Metson, teeren, oravan ja jäniksen runsausindeksit 2010–2026

Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 0.63/km2. Tulos oli seurantajakson todellinen pohjanoteeraus. Myös poikueita näkyi vähänlaisesti. Yleensä 1-5 poikasta. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.

Luke  raportoi myös -7% laskusta pyykannoissa Satakunnassa viime vuoteen verrattuna. Jos verrataan vuoteen 2021 lasku on lähes 42%. Pyykannat näyttää viime vuosina noudattaneen n. 7 vuoden sykliä. Luken tiedot syksyn riistakolmiolaskennoista/ yks/km2. Omat tiedot kevään linjalaskennoista/paria/km2.

Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2026. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100. Indeksin mukaan pyykannat olisivat vain n. 68% vuoden 2008 tasosta.

Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2026

Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään. Ja sama meno jatkuu. Metsämyyrät kävivät heikosti pyydyksiin. Suurin osa niistä huomattavan nuoria. 

Peltomyyrää tavattiin metsissä satunnaisesti. Samoin metsähiiri kävi huonosti loukkuihin syksyisessä koepyynnissä.

Syyskuun alussa siis suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 75 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <15-30 yks/ha. 

Kaaviossa kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2026. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa keskim. hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta. 

Indeksistä voi ainakin päätellä sen, ettei viimeiseen 15 vuoteen huippuvuosia ole esiintynyt. 90-luvun lopulla saatiin parhaimmillaan 500 yks/ha -tuloksia. Saattoi peltomyyrän tiheys lisäksi metsäalueilla olla saamaa luokkaa. Karikekerros oli täynnä myyrien polkuja ja mustikanlehdet syöty. 

Ampiaiset. Ampiaisvuosi vaikutti kohtalaisen vähäiseltä. Varsinaisia koepyyntejä ei tänä vuonna suoritettu. Havaitut lajit olivat piha-ampiainen (V.vulgaris), puna-ampiainen (V.rufa).

Piha-ampiaisen pesä

Kanahaukka

Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun. Pesä voidaan rakentaa korkeammalle, missä oksakiehkurat ovat lähekkäin ja oksat ovat ylöspäin suuntautuneet. Pesää voi olla hankala alhaalta päin nähdä. Esim. erityisen haastava oli yksi pienen oravanpesän kokoinen pesä kalliomännikössä, männyn latvaosassa. Isojen kuusten yläosassa olevat pesät eivät aina näy alhaalta ollenkaan. Kerjuuääni vain kuuluu sieltä jostain ja puun alla on ulosteita.

Kaksi paria pesi isopuustoisella rämeellä. yksi pesä kalliomännikössä. Yksi pesä oli yli 15 metrisessä istutusmännikössä, joka rajoittui vanhaan metsään. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.

Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä.

Kanahaukan kerrospesä

Vaikka kanahaukka onkin pesinnän suhteen tiukka reviirilintu, saalistusalueet joustavat. Läheisillä naapureilla saattaa olla sukulaisuussuhde. Pitää muistaa, että arviolta 30 % aikuisista haukoista ei ole pesiviä, vaan elinvoimaisen reviirin vapautumista odottavia. Jos saman koiraan on todettu ruokkivan kahta naarasta, varmasti myös saamaa naarasta on voinut ruokkia kaksi koirasta.

Talven keskilämpötila oli -5.5 (viime vuonna -1.3 astetta). Keväinen ennuste talven keskilämpötilan perusteella ennusti n. 25% laskua viimevuotiseen pesintäaktiivisuuteen verrattuna. Laskua ei tullut aivan niin paljon. Osa selittyi uusilla reviireillä, vähälumisuudella ja muilla tarkemmin määrittelemättömillä pesintäaktiivisuuteen vaikuttaneilla seikoilla. Tänä vuonna 58% aktiivisiksi tulkituista reviireistä aloitti pesinnän. Viime vuonna luku oli 65%.

Muninta alkoi normaaliin tapaan huhtikuun puolivälistä alkaen. Pesän rakennusta ja soidintelua havaittiin aikaisemmilla pesillä jo maaliskuun lopulla. 

Kanahaukkojen välillä on huomattavia yksilöllisiä eroja pesän rakennuksessa. Jotkut haluavat rakentaa aina korkeammalle, jotkut matalammalle, jotkut kuuseen, toiset mäntyyn, jotkut haluavat vaihtaa pesäpuuta lähes joka vuosi. Jotkut myös eivät näytä ymmärtävän, kuinka hennoille oksille risupesän voi rakentaa. Yritetään aina vain samaan paikkaan, vaikka se joka vuosi on siitä pudonnut. Ja vaikka paikka vaihdettaisiinkin, se putoaa sieltäkin, ei myrskyllä, vaan kevään ensimmäisellä kunnon sateella, munat mukana.

Etsintäsäät olivat kyllä kuivat. Varsinaisia hellepäiviäkään ei ollut kuin muutama. 30 asteen helle menee mukavuusalueen ulkopuolelle. Aikaisen aamuvuoron klo 02-11 pystyi silti tekemään ilman isompaa tuskaa.

Helkama Oiva jatkaa siitä minkä tie päättyy!

Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2026 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.

Kuva 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta

Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta, Turun ja Kihniön väliltä. Pohjois-Satakunnassa reviirit ovat edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti. Turun seudun kaupunkihaukkojen etsiminen alkaa olla melkoista pakkopullaa. Olisinkin valmis vaihtamaan kolme turkulaispesää esimerkiksi kahteen kihniöläiseen. Ei haittaa vaikka olisi viimeksi pesinyt 20 vuotta sitten. 

Varsinaisesti ensimmäinen itse löytämäni kanahaukan pesä on vuodelta -74. Se pesii siellä vieläkin, pesäalustalla n. 400 m ensimmäisestä pesästä. Yhteensä tältä reviiriltä tiedetään 10 eri vuonna rakennettua pesää. Myöhemmin löysin reviiriltä aikaisemman pesän, jossa oli pesitty ainakin vuonna -66. Tuolloin kylän vanhemmat pojat pyydystivät sieltä lentopoikasen. Ilmeisesti omasin jo tuolloin jonkinlaista mainetta petolintumiehenä, koska minua pyydettiin naaras juvia määrittämään. Muistan, että tehtävä ei ollut aivan helppo. Haukkatuntemukseni tuolloin perustui lähinnä isän Metsästys&Kalastus-lehtien selailuun ja  sen kuvitukseen kuului yleensä vain aikuisia kanahaukkoja. Mutta muistan yhä vielä elävästi sen pitkittäisviiruisen olemuksen ja pelottoman, tuiman katseen.

Porin ympäristössä pesii vielä vahva kanta. Turussa kanahaukkojen pesintä vaikuttaa minun tilastossa taantuneen, mutta varmasti siellä pesii enemmän kuin tuo merkitsemäni 1 kpl. Noormarkunkin kanahaukat olivat taas intoutuneet keskimääräiseen pesintään pienen hiljaiselon jälkeen.

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2026 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella.  Pesintäindeksi oli koko aineistosta 144 ja Pohjois-Satakunnassa 145 eli samansuuntaisesti mennään.

Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2026

Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.  Reviireitä tarkastettiin 240. Asutuiksi todettiin 159 kpl. Näistä pesittyjä oli 138 pesää.

Kanahaukan lähipesintöjä ei tavattu.

Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 41 kpl, joista 11 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 326.

Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 70 pesää oli männyssä, 27 koivussa, 17 haavassa, 1 tervalepässä ja 615 kuusessa. Suuri osa kanahaukan kuusessa olleista luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 43 %  kanahaukoista. 

Motoille kesäkuun alku tuntui olevan kiireisintä aikaa. Useita haukanpesiä päätyi jälleen oksakasoihin. Lisäksi joulukuun lopun Hannes-myrsky teki pahaa jälkeä vanhoissa kuusikoissa.

Kuvassa kanahaukan pesä 14.6.2025 jonka hakkuukone on pudottanut. Poikasista ei havaintoa

Hiirihaukka 

Hiirihaukan pesiä löytyi tänä vuonna tavanomaista huonommin. Hiirihaukan pesien etsintäkään ei varmasti ollut hirveän intensiivistä.

Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 22 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 8 reviiriä.

Mehiläishaukka

Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin. Kahdella reviirillä näin vahvasti pesintään viittaavaa toimintaa. Muualla ei höyhentäkään.

Varpushaukka

 Tänäkin vuonna varpushaukoista hyvin vähän havaintoja. Ei mitään suoraan pesintään viittaavaa. Voisin jopa väittää, että varpushaukat vähissä.

Haarahaukka

Ei havaintoja

Maakotka

Ei havaintoja

Merikotka

Alustalla todettiin yksi pesintä. Merikotkia kyllä näkyi lähes päivittäin.

Pöllöt

Varpuspöllöiltä varsinaiset pesimähavainnot puuttuvat. Väittäisin kuitenkin, että pesiviä pikkupöllöjä oli tänäkin vuotta noin 10/100km2. Aamuyön ääntelijöitä syksyisissä metsissä normaalisti.

Viirupöllö, pari soidinhuutelijaa.

Lapinpöllö, yksi hautova Satakunnassa. 

Lehtopöllö, Pöytyä-Loimaa  -suunnalta pari havaintoa. Yläneellä aamuyön huhuilua. Loimaalla toukokuun päivänvalossa yksi rastasparven ahdistama tuli melkein syliin. Laskeutui eteeni juurakon taakse hetkeksi vetämään happea.

Huuhkaja, Yksi 3 poikasen lentopoikasryhmä alkoi isotella hakkuun reunassa Porissa.

Huuhkajan poika isottelee