Tiivistelmä: Viime talvi oli lähes lumeton ja vuosisadan lämpimin. Kanalintukannat olivat samalla tasolla kuin kesimäärin viime vuosina. Metsäjäniksillä oli kato.
Onnistuin varmistamaan 121 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 13 paria viimevuotista enemmän, mikä johtuu pääasiassa uusista löydetyistä reviireistä. Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1. Vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.
Abstract: Enclosed the presentation of this year's Goshawk (Accipiter gentilis) nesting success in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species situation are also presented. A total of 121 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Long term nesting index can be seen in Figure 2.
Yleistä
"On väärin sanoa, että puut olisivat pitkäikäisiä,
ne vain vanhevat hitaasti."
(Dos. Terho Valanne, Dendrologian kurssi 1982, Turun yliopisto)
On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa.
Sää
Syyskuun alku 2019 vaihtelevaa. Kovia sateita ja välillä poutaa. 10.9. hellettä +25. Syyskuun loppu sateinen. Vain muutama poutapäivä
Lokakuun alku sateinen. Parina yönä hallaa. Lokakuun loppu sateinen, ei yöpakkasia. 25.10. lämpötila +14. 30.10 hiukan valkoista maassa. Suli pian pois.
Marraskuu sateista, mutta melko lämmintä.
Joulukuussa enimmäkseen plussaa. Vesisateita. Jouluaattona +2, tihkusadetta. Ei lunta Porissa, Karviassa kyllä 5 cm.
Tammikuu 2020 mennään enimmäkseen plussalla. Parhaimmillaan +8 kuun puolivälissä. Sateisia ja tuulisia päiviäkin on. 31.1. ensimmäinen siitepölytiedote.
Helmikuussa lauhaa. Yöllä joskus -8. Pori melko lumeton. Kankaanpäässä lunta 15cm. 10. päivä ja 16. päivä länsimyrskyä, vettä kaatamalla.
Maaliskuussa mentiin kohti kevättä. Mittaushistorian 3. lämpimin talvi takana. 13. päivä sinivuokot pihassa kukassa.
Pääsiäisenä huhtikuun 12. päivä +5 astetta Aamulla satoi räntää, joka pian suli pois. Huhtikuussa päivisin +10 yöllä joskus pari astetta pakkasta, enimmäkseen poutaa.
Vappuna 1.5. yöllä -3, päivällä +6 astetta. Toukokuussa enimmäkseen poutaa. 30. päivä omenapuu kukki.
1.6. Niinisalossa +26.9 astetta. Kesäkuu kuiva. Ennen juhannusta viikon hellejakso. Juhannuksena +28 astetta.
Heinäkuun pari ensimmäistä viikkoa sateista. Sitten viikko poutaa. Päästiin jopa yli 25 asteen. Heinäkuu kului taas selvästi nopeimmin kuin esim. marraskuu.
Päiväpetolintujen pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa yhtä paljon kuin viime vuonna.
Ravintotilanteesta
Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten varislintuja (40%), metsäkanalintuja oli 30%. Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrästä harakoita oli 25%, rastaita 15%, pyitä oli 23%, närhiä 8%, sepelkyyhkyjä vain 4%. Oravia näkyi ruokalistalla hyvin vähän, vaikka oravakannat muuten näyttivät olevan huipussaan.
Harvinaisemman saaliin kilpailun voitti tänä vuonna haukkapari Honkajoelta, joka oli saalistanut aikuisen koiraskäen.
Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 29.4. oli 8 kukkoa . Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
1.1. Yearly counts of Capercaillie cocks (Turo) in a courting ground in Western Finland |
Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2017
Metson runsausindeksissä oli tänä vuonna lievää nousua. Teeren grafiikka sahailee samoilla hehtaareilla kuin aikaisempinakin vuosina. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä erittäin vähän. Olisiko rutto ollut syynä, tuskin kuitenkaan korona? Oravakannat olivat tänä vuonna huipussaan. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.
1.2. Abundance index of Metso (Capercaillie,Turo), Teeri (Black grouse, Ltet), Orava (Squirrel, Svul) and Jänis (Mountain hare, Ltim) |
Kaavio 1.2 Metson, teeren, oravan ja jäniksen runsausindeksit 2010–2020
Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 1.96/km2 Siis pientä nousua viime vuoteen. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.
Pyyn parin päivän ikäiset poikaset ovat taitavia piiloutujia |
Kesällä poikueita näkyi melko runsaasti, ja ne olivat huomattavan suuria. Kuiva ja lämmin alkukesä oletettavasti oli poikueille edullinen.
Luke raportoi Satakunnassa 9.8 linnun yksilömäärä/km2, sisältäen poikasia. Tulos on noin 20% viimevuotista parempi
Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2020. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
1.3. Yearly Index of Abundance of Hazel Grouse (Bbon). |
| |||||||||||||
1.4. Bank vole (Mgla), Index of Abundance |
Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 44 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.
Kaaviossa 1.4. kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2020. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta.
Ampiaiset. Huonoin ampiaisvuosi miesmuistiin. Rakennuksissa erittäin vähän pesiä. Metsissä ei näkynyt juuri ollenkaan. Keväällä naaraita vähän. Syksyllä ei minkäänlaista parveilua. Mehiläishaukan pesäpuiden alla kennoja vähän. Loppukesän kuusten humina vähäistä. Ei siis ampiaisia kirvajahdissa. Ampiaispyyntejä ei tänä vuonna suoritettu. Lajeista varmuudella määritettiin vain yleinen ampiainen (D vulgaris).
Kanahaukka
Koska talvi oli puun korjuun kannalta surkea, kanahaukkametsiä kaatui alkukesästä kovaan tahtiin. Kuivista keleistä innostuneet motot puivat vanhoja kuuisikoita innokkaina touko-heinäkuun. Samalla tuhottiin melkoinen joukko maalintujen pesiä. No, toki pari uutta, ennestään tuntematonta, vanhaakin metsää vielä löytyi
Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.
Kanahaukat voivat kyllä joustaa pesäpaikkavaatimustensa suhteen. Yksi pari pesi tänä vuonna suolla. Se pesi siellä jo muutama vuosi sitten, sen jälkeen kun pesämetsä oli kaadettu. Tuli kuitenkin pesimään pesäalustalle läheiseen vanhaan kuusikkoon. Nyt taas samassa korvessa. Toinen pari pesii edelleen isopuustoisella rämeellä. Edelleen eräs pari vaihtoi asumaan harvapuustoisella kuivalla kankaalla olevaan pesäalustaan, vaikka vanha pesäkuusikko oli vieressä. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.
Vanhaa, järisyttävän komeaa kanahaukkametsää löytyy vielä jostain |
Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä.
Talven keskilämpötila oli +1,3 astetta. Se on korkein koskaan mitattu Porissa. Se antoi odottaa hyvää kanahaukkavuotta. Aivan kohtuullinen siitä tulikin. Pieni lasku kuitenkin viime vuoteen.
Usein minulta kysytään, mikä on paras etsintäsää? No, huonoin keli on varmasti kirkas auringonpaiste. Auringonpuolelle ei voi katsoa ja toinen puoli on täynnä varjoja. Pilviselläkään säällä erottuvuus ei ole parhaimmillaan. Pieni sade ei periaatteessa haittaa, mutta optiikka ja mies kastuu. Tuulinen sää hävittää poikasten kerjuuäänet. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei hyvää säätä olekaan. Silti joka heinäkuun aamuyö olin jossain päin liikkeellä, satoi tai paistoi.
Juhannusyönä löysin kolme uutta pesää uusilta alueilta Varsinais-Suomesta. Muuten hakureissut olivat 0-1-pesän aamuja.
Jotkut haukkaparit innostuvat koristelemaan pesiään paksulla risukerroksella. Rytöläjä luistaa helposti alas kesän tuulissa. Näin kävi tänäkin vuonna ainakin kahdella pesällä. Kanahaukka yleensä kyllä huolehtii esimerkillisesti pudonneista. Tuo ruokaa, lämmittää, vartio, tekee pesää. Näilläkin pesillä ainakin osa pojista selvisi pesän alta 1.5 -viikkoisista untuvikoista lentopoikasikään.
Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2020 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.
Diagram 1.4. Regression analysis of Goshawk abundace versus winter average temperature. Year 2020 marked yellow |
Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta. Pohjois-Satakunnassa reviirit on edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti.
Parhaiten etsintäponnistukset onnistuivat Ikaalisissa, josta löytyi peräti 5 uutta pesintää. Noormarkkukin jälleen aktivoitunut, +4, yhteensä 7. Karviasta +3, samoin Honkajoelta. Äetsästäkin 2 uutta. Salo, Pöytyä, Lieto ja Masku ovat tulleet mukaan uusina alueina. Liedosta heti pohjiksi 4 pesivää.
Table 1. Regional distribution of nesting Goshawks (Agen) |
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2020 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella. Pesintäindeksi oli koko aineistosta 162 ja Pohjois-Satakunnassakin 153. Vuoden 2010 katovuoden jälkeen käyrä on vuosi vuodelta hilannut itseään kohti korkeuksia. Varmaa on, että joskus pitää tulla myös alaspäin. On selvää, ettei tällaisen kannan hallinta onnistuisi ilma kattavaa alustaverkostoa. Ei ainakaan yksi mies ja corolla -periaatteella.
Diagram 2. Goshawk (Agen) Index of Abundance, years 1994-2020 |
Reviiritarkastustulokset on esitetty taulukossa 1. Aktiiveja reviireitä tarkastettiin 188. Asutuiksi todettiin 132 kpl. Näistä pesittyjä oli 121 pesää.
Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 60 kpl, joista 30 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 248.
Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 34 pesää oli männyssä, 21 koivussa, 11 haavassa, 1 tervalepässä ja 430 kuusessa. Vuosina 2017–2020 runsas 58 % kanahaukan luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 59 % kanahaukoista.
Tämä oli ainoa haukkahavainto Kihniössä tänä vuonna. |
Hiirihaukka
Hiirihaukat pesivät tänä vuonna selvästi viimevuotta ponnekkaammin. Ilmeisesti vesimyyriä ja peltomyyriä oli kohtuullisesti, ainakin paikoin. Metsämyyrien kannat kuitenkin romahtivat kevään kuluessa, jos ne nyt erityisen vahvat olivatkaan.
Hiirihaukan pojilta kuulee tyypillistä naukuvaa ääntelyä. Jotkut poikueet saattavat kiljua hyvin kanahaukkamaisesti. Lisäksi saattaa kuulla käheää kettumaista ääntelyä. Tänä vuonna kuulin sitä yhdellä reviirillä.
Table 2. Municipal view of found Buzzard (Bbut) nests |
Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 27 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 21 reviiriä.
Mehiläishaukka
Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin. Asiaan vaikutti varmasti ampiaiskato. Karaistuneet konkarit pesivät tietysti aina jossain.
9 pesäpaikkaa tarkistettiin. Pesintä todettiin jälleen neljällä reviirillä, jotka sijaitsivat Kullaalla, Merikarvialla (2) ja Hinnerjoella.
Varpushaukka
Varpushaukkoja näkyi kohtuullisen vähän. Kaksi pesähavaintoa. Tilastolliset törmäilyt pesintään tapahtuivat tänä vuonna Siikaisissa ja Noormarkussa.
Haarahaukka
Ei havaintoja.
Maakotka
Vanhalla reviirillä alustaa koristeltu. Lisäksi toisella reviirillä koristeltu alusta, jolla untuvia, mutta merikotkaa en pystynyt täysin poissulkemaan.
Merikotka
Kanahaukkakiireiden takia merikotkiin ei ehditty paljoa panostamaan. Yhdellä reviirillä sisämaassa nähtiin 2 lentopoikasta. Lisäksi parilla reviirillä koristeltu alusta. Kolmella luonnonpesällä jäi taas käymättä.
Tänäkin vuonna huomasin merikotkilla samaa ärsyttävää tapaa vahtia kanahaukan alustoja, vaikkeivat oikein pääse niille lentämään. Istutaan lähipuissa ja pemotetaan untuvaa metsä täyteen.
Pöllöt
Varpuspöllön kanta näyttää vakaalta vuodesta toiseen. Pesähavaintoja muutama. Syksyllä lähes jokaisessa vanhassa kuusikossa voi kuulla varpuspöllön valittavan aamuhuudon ennen auringonnousua.
Viirupöllöllä todettiin yksi pesintä pesäalustalla.
Lapinpöllöjä samataten yksi naaras hautomassa vanhalla kanahaukan pesällä.
Huuhkajia tavattiin yksi pari yöllä vartioimassa sorakasojaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti