Kesän 2020 petolintukatsaus

 

Tiivistelmä: Viime talvi oli lähes lumeton ja vuosisadan lämpimin. Kanalintukannat olivat samalla tasolla kuin kesimäärin viime vuosina. Metsäjäniksillä oli kato.
Onnistuin varmistamaan 121 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 13 paria viimevuotista enemmän, mikä johtuu pääasiassa uusista löydetyistä reviireistä. Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1. Vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.

Abstract: Enclosed the presentation of this year's Goshawk (Accipiter gentilis) nesting success in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species situation are also presented. A total of 121 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Long term nesting index can be seen in Figure 2.

Yleistä

"On väärin sanoa, että puut olisivat pitkäikäisiä,
ne vain vanhevat hitaasti."
(Dos. Terho Valanne, Dendrologian kurssi 1982, Turun yliopisto)

On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa.

Sää

Syyskuun alku 2019 vaihtelevaa. Kovia sateita ja välillä poutaa. 10.9. hellettä +25. Syyskuun loppu sateinen. Vain muutama poutapäivä

Lokakuun alku sateinen. Parina yönä hallaa. Lokakuun loppu sateinen, ei yöpakkasia. 25.10. lämpötila +14. 30.10 hiukan valkoista maassa. Suli pian pois.

Marraskuu sateista, mutta melko lämmintä.

Joulukuussa enimmäkseen plussaa. Vesisateita. Jouluaattona +2, tihkusadetta. Ei lunta Porissa, Karviassa kyllä 5 cm.

Tammikuu 2020 mennään enimmäkseen plussalla. Parhaimmillaan +8 kuun puolivälissä. Sateisia ja tuulisia päiviäkin on. 31.1. ensimmäinen siitepölytiedote.

Helmikuussa lauhaa. Yöllä joskus -8. Pori melko lumeton. Kankaanpäässä lunta 15cm. 10. päivä ja 16. päivä länsimyrskyä, vettä kaatamalla.

Maaliskuussa mentiin kohti kevättä. Mittaushistorian 3. lämpimin talvi takana. 13. päivä sinivuokot pihassa kukassa.

Pääsiäisenä huhtikuun 12. päivä +5 astetta Aamulla satoi räntää, joka pian suli pois. Huhtikuussa päivisin +10 yöllä joskus pari astetta pakkasta, enimmäkseen poutaa.

Vappuna 1.5. yöllä -3, päivällä +6 astetta. Toukokuussa enimmäkseen poutaa. 30. päivä omenapuu kukki.

1.6. Niinisalossa +26.9 astetta. Kesäkuu kuiva. Ennen juhannusta viikon hellejakso. Juhannuksena +28 astetta.

Heinäkuun pari ensimmäistä viikkoa sateista. Sitten viikko poutaa. Päästiin jopa yli 25 asteen. Heinäkuu kului taas selvästi nopeimmin kuin esim. marraskuu.

Päiväpetolintujen pesintätiedot

Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha

Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.

Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.

Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.

Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa yhtä paljon kuin viime vuonna.

Ravintotilanteesta

Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten varislintuja (40%), metsäkanalintuja oli 30%. Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrästä harakoita oli 25%, rastaita 15%, pyitä oli 23%, närhiä 8%, sepelkyyhkyjä vain 4%. Oravia näkyi ruokalistalla hyvin vähän, vaikka oravakannat muuten näyttivät olevan huipussaan.

Harvinaisemman saaliin kilpailun voitti tänä vuonna haukkapari Honkajoelta, joka oli saalistanut aikuisen koiraskäen.

Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 29.4. oli 8 kukkoa . Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.

1.1. Yearly counts of Capercaillie cocks (Turo) in a courting ground in Western Finland

Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut  yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2017

Metson runsausindeksissä oli tänä vuonna lievää nousua. Teeren grafiikka sahailee samoilla hehtaareilla kuin aikaisempinakin vuosina. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä erittäin vähän. Olisiko rutto ollut syynä, tuskin kuitenkaan korona? Oravakannat olivat tänä vuonna huipussaan. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.

1.2. Abundance index of Metso (Capercaillie,Turo), Teeri (Black grouse, Ltet), Orava (Squirrel, Svul) and Jänis (Mountain hare, Ltim)

Kaavio 1.2 Metson, teeren, oravan ja jäniksen runsausindeksit 2010–2020

Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 1.96/km2 Siis pientä nousua viime vuoteen. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.

Pyyn parin päivän ikäiset poikaset ovat taitavia piiloutujia

Kesällä poikueita näkyi melko runsaasti, ja ne olivat huomattavan suuria. Kuiva ja lämmin alkukesä oletettavasti oli poikueille edullinen.

Luke  raportoi Satakunnassa 9.8  linnun yksilömäärä/km2, sisältäen poikasia. Tulos on noin 20% viimevuotista parempi

Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2020. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.

1.3. Yearly Index of Abundance of Hazel Grouse (Bbon).

Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2020

Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään koko 2010-luvun. Heikolta näyttää edelleen. Metsämyyräkannat ovat heikot. Peltomyyrä ei metsissä tavattu. Myöskään metsähiiriä ei näkynyt.

1.4. Bank vole (Mgla), Index of Abundance

Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 44 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.


Kaaviossa 1.4. kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2020. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta.

Ampiaiset. Huonoin ampiaisvuosi miesmuistiin. Rakennuksissa erittäin vähän pesiä. Metsissä ei näkynyt juuri ollenkaan. Keväällä naaraita vähän. Syksyllä ei minkäänlaista parveilua. Mehiläishaukan pesäpuiden alla kennoja vähän. Loppukesän kuusten humina vähäistä. Ei siis ampiaisia kirvajahdissa. Ampiaispyyntejä ei tänä vuonna suoritettu. Lajeista varmuudella määritettiin vain yleinen ampiainen (D vulgaris).

Kanahaukka

Koska talvi oli puun korjuun kannalta surkea, kanahaukkametsiä kaatui alkukesästä kovaan tahtiin. Kuivista keleistä innostuneet motot puivat vanhoja kuuisikoita innokkaina touko-heinäkuun. Samalla tuhottiin melkoinen joukko maalintujen pesiä. No, toki pari uutta, ennestään tuntematonta, vanhaakin metsää vielä löytyi

Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.

Kanahaukat voivat kyllä joustaa pesäpaikkavaatimustensa suhteen. Yksi pari pesi tänä vuonna suolla. Se pesi siellä jo muutama vuosi sitten, sen jälkeen kun pesämetsä oli kaadettu. Tuli kuitenkin pesimään pesäalustalle läheiseen vanhaan kuusikkoon. Nyt taas samassa korvessa. Toinen pari pesii  edelleen isopuustoisella rämeellä. Edelleen eräs pari vaihtoi asumaan harvapuustoisella kuivalla kankaalla olevaan pesäalustaan, vaikka vanha pesäkuusikko oli vieressä. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.

Vanhaa, järisyttävän komeaa kanahaukkametsää löytyy vielä jostain

 

 

Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä.

Talven keskilämpötila oli +1,3 astetta. Se on korkein koskaan mitattu Porissa. Se antoi odottaa hyvää kanahaukkavuotta. Aivan kohtuullinen siitä tulikin. Pieni lasku kuitenkin viime vuoteen.

Usein minulta kysytään, mikä on paras etsintäsää? No, huonoin keli on varmasti kirkas auringonpaiste. Auringonpuolelle ei voi katsoa ja toinen puoli on täynnä varjoja. Pilviselläkään säällä erottuvuus ei ole parhaimmillaan. Pieni sade ei periaatteessa haittaa, mutta optiikka ja mies kastuu. Tuulinen sää hävittää poikasten kerjuuäänet. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei hyvää säätä olekaan. Silti joka heinäkuun aamuyö olin jossain päin liikkeellä, satoi tai paistoi.

Juhannusyönä löysin kolme uutta pesää uusilta alueilta Varsinais-Suomesta. Muuten hakureissut olivat 0-1-pesän aamuja.

Jotkut haukkaparit innostuvat koristelemaan pesiään paksulla risukerroksella. Rytöläjä luistaa helposti alas kesän tuulissa. Näin kävi tänäkin vuonna ainakin kahdella pesällä. Kanahaukka yleensä kyllä huolehtii esimerkillisesti pudonneista. Tuo ruokaa, lämmittää, vartio, tekee pesää. Näilläkin pesillä ainakin osa pojista selvisi pesän alta 1.5 -viikkoisista untuvikoista lentopoikasikään.

Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2020 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.

Diagram 1.4. Regression analysis of Goshawk abundace versus winter average temperature. Year 2020 marked yellow

Kuva 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta

Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta. Pohjois-Satakunnassa reviirit on edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti.

Parhaiten etsintäponnistukset onnistuivat Ikaalisissa, josta löytyi peräti 5 uutta pesintää. Noormarkkukin jälleen aktivoitunut, +4, yhteensä 7. Karviasta +3, samoin Honkajoelta. Äetsästäkin 2 uutta. Salo, Pöytyä, Lieto ja Masku ovat tulleet mukaan uusina alueina. Liedosta heti pohjiksi 4 pesivää.

Table 1. Regional distribution of nesting Goshawks (Agen)

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2020 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella.  Pesintäindeksi oli koko aineistosta 162 ja Pohjois-Satakunnassakin 153. Vuoden 2010 katovuoden jälkeen käyrä on vuosi vuodelta hilannut itseään kohti korkeuksia. Varmaa on, että joskus pitää tulla myös alaspäin. On selvää, ettei tällaisen kannan hallinta onnistuisi ilma kattavaa alustaverkostoa. Ei ainakaan yksi mies ja corolla -periaatteella.

Diagram 2. Goshawk (Agen) Index of Abundance, years 1994-2020

Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2020

Reviiritarkastustulokset on esitetty  taulukossa 1.  Aktiiveja reviireitä tarkastettiin 188. Asutuiksi todettiin 132 kpl. Näistä pesittyjä oli 121 pesää.

Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 60 kpl, joista 30 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 248.

Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 34 pesää oli männyssä, 21 koivussa, 11 haavassa, 1 tervalepässä ja 430 kuusessa. Vuosina 2017–2020  runsas 58 % kanahaukan luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 59 %  kanahaukoista.
 

Tämä oli ainoa haukkahavainto Kihniössä tänä vuonna.

Hiirihaukka

Hiirihaukat pesivät tänä vuonna selvästi viimevuotta ponnekkaammin. Ilmeisesti vesimyyriä ja peltomyyriä oli kohtuullisesti, ainakin paikoin. Metsämyyrien kannat kuitenkin romahtivat kevään kuluessa, jos ne nyt erityisen vahvat olivatkaan.

Hiirihaukan pojilta kuulee tyypillistä naukuvaa ääntelyä. Jotkut poikueet saattavat kiljua hyvin kanahaukkamaisesti. Lisäksi saattaa kuulla käheää kettumaista ääntelyä. Tänä vuonna kuulin sitä yhdellä reviirillä.

Table 2. Municipal view of found  Buzzard (Bbut) nests

Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 27 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 21 reviiriä.

Mehiläishaukka

Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin. Asiaan vaikutti varmasti ampiaiskato. Karaistuneet konkarit pesivät tietysti aina jossain.

9 pesäpaikkaa tarkistettiin. Pesintä todettiin jälleen neljällä reviirillä, jotka sijaitsivat Kullaalla, Merikarvialla (2) ja Hinnerjoella.

Varpushaukka

Varpushaukkoja näkyi kohtuullisen vähän. Kaksi pesähavaintoa. Tilastolliset törmäilyt pesintään tapahtuivat tänä vuonna Siikaisissa ja Noormarkussa.

Haarahaukka

Ei havaintoja.

Maakotka

Vanhalla reviirillä alustaa koristeltu. Lisäksi toisella reviirillä koristeltu alusta, jolla untuvia, mutta merikotkaa en pystynyt täysin poissulkemaan.

Merikotka

Kanahaukkakiireiden takia merikotkiin ei ehditty paljoa panostamaan. Yhdellä reviirillä sisämaassa nähtiin 2 lentopoikasta. Lisäksi parilla reviirillä koristeltu alusta. Kolmella luonnonpesällä jäi taas käymättä.

Tänäkin vuonna huomasin merikotkilla samaa ärsyttävää tapaa vahtia kanahaukan alustoja, vaikkeivat oikein pääse niille lentämään. Istutaan lähipuissa ja pemotetaan untuvaa metsä täyteen.

Pöllöt

Varpuspöllön kanta näyttää vakaalta vuodesta toiseen. Pesähavaintoja muutama. Syksyllä lähes jokaisessa vanhassa kuusikossa voi kuulla varpuspöllön valittavan aamuhuudon ennen auringonnousua.
Viirupöllöllä todettiin yksi pesintä pesäalustalla.
Lapinpöllöjä samataten yksi naaras hautomassa vanhalla kanahaukan pesällä.
Huuhkajia tavattiin yksi pari yöllä vartioimassa sorakasojaan

 

Miksi kanahaukka pesii korkeammalla?

 

 Kuu katsoo usvan takaa
venusta yössä vaeltavaa
Idässä kajo ruskon
jo antaa uskon uuteen päivään
Tuuli etelästä aavistelee poutaa
Hyppään corollaan, ajan kohti Auraa

Metsä löytyy, vielä pimeää
Kuusiin katson, vaikken mitään nää
Sulkia on kiven päällä
Ulosteita siellä täällä
Juvin ääni yöpuultaan
Ohjaa kulun siihen suuntaan
Vielä vajaa kilometri Auraan
Uusi pesä, selvää kauraa

©Tapio Niemi

Abstract: Goshawk (Accipiter gentilis) appears to be nesting at a much higher than before.
In my own data from 1974-2020, the average nesting height was 12.8 m (n=309).
If we look at the period of 2015-2020 (n=127), the nesting height was 14.1 m (Diagram 1).
The difference is statistically very significant. The main explanatory factor is tree species.
Today, the Goshawk nests more often in other tree species than in spruce (Picea abies),where nests are generally located clearly lower level than, for example, in pine (see Diagram 2).

 Kanahaukat pesivät nykyään korkeammalla. Ainakin tuntuu siltä. Olen teemaa viime vuosina sivunnutkin aikaisemmissa blogeissani. Tarkemmin asiaan paneuduin 2016 valmistuneessa selvityksessä, jossa laajasti analysoitiin pesien ja pesäpaikkojen metriikkaa (Niemi T, 2016). Mainitussa tutkimuksessa keskimääräiseksi pesimiskorkeudeksi tuli 12,7 metriä, vaihteluvälin ollessa 8-19 metriä (n=69).

Ajoin uudestaan tämänhetkisen aineiston ja päivitin tiedot tältä osin. Valitsin tarkasteluun vain luonnonpesiä. Pesät, joista ei ollut tarkkoja korkeustietoja, jäivät luonnollisesti myös pois selvityksestä. Tarkasteluun jäi 309 pesää aikajaksolta 1974–2020. Näiden pesimiskorkeuden keskiarvo oli 12,8 m. Jos katsotaan 2016-2020 löydettyjä pesiä (n=127), niiden pesimiskorkeuden keskiarvoksi tuli 14,1 m.

Diagram 1. Height disntance of Goshawk in different time intervals

Ero pesimiskorkeuden keskiarvoissa on tilastollisesti eritäin merkitsevä (5,791*** ,t-test). Mistä ero johtuu? Olisivatko pesintään sopivat oksat nykyään korkeammalla? Onko puulajilla merkitystä?

Tarkistin pesintäkorkeudet eri puulajeilla. Kuusella korkeus oli keskimäärin 12,4 m (N=245), männyllä 14,8 m (n=31), koivulla 13,5 m (n=21) ja haavalla 13,8 m (n=11). Ainoassa tervaleppäpesinnässä pesä oli 11 m korkeudella.

Diagram 2. Relative proportion of spruce nesting Goshawks at different time intervals

Yhä harvempi haukka pesii nykyään kuusessa. Aineiston valossa kuusen osuus pesäpuuna vaikuttaisi pienentyneen. Ennen vuotta 2000 (1974–2000) kuusi-% näyttäisi olevan 95% paikkeilla. Vuoden 2000 jälkeen (2000–2020) vain noin 76% haukoista olisi valinnut pesäpuukseen kuusen. Varttuneissa männyissä ja lehtipuissa tuoreet oksat normaalisti alkavat ylempää kuin kuusissa, mikä selittää suuren osan havaitusta pesintäkorkeuden muutoksesta. Kanahaukat näyttävät pitävän nykyään mäntyä ja lehtipuita kuusta helpompana rakennusalustana.

Pesänrakennuksen helppous varmasti onkin yksi tärkeä pesäpaikan valintaan vaikuttava kriteeri. Jos pesää ei ole valmiina, se rakennetaan sinne, minne sen helpoiten saa. Tuulenpesät ja latvanvaihdot kuusella ovat erittäin suosittuja. Vuosina 2017–2020 löydetyistä 48 kuusipesästä 58,3 % oli oksa-anomalioissa.

Paras on tietysti tukeva pesäalusta, jonka kanahaukka valitsee ilman muuta, jos sellainen vain löytyy reviirin keskustan tuntumasta. Mielellään tietysti vanhasta kuusimetsästä. Yli puolet tiedossani olevista kanahaukoista Satakunnassa pesii vuosittain pesäalustoilla. Se tarkoittaa noin kolmannesta kaikista alueen haukkapareista. Kun energiaa ei kulu turhanpäiväiseen risujen keräilyyn, kanahaukat voivat keskittyä siihen, mihin ovat parhaiten sopeutuneet: pulujen ja harakoiden metsästämiseen.

Lähteet:

 Niemi, T. (22. 06 2016). Haukkamettas. Noudettu osoitteesta Kanahaukan pesäpaikan valinta ja pesäpaikka-analyysi: http://haukkamettas.blogspot.com/2016/06/kanahaukan-pesapaikan-valinta-ja.html