"Oh, sister, when I come to knock on your door
Don't turn away, you'll create sorrow
Time is an ocean, but it ends at the shore
You may not see me tomorrow"
(Seison ovellasi, siihen hiljaa kolkutan
kuvas mielessäni viipyy hetken verran.
On aika meri ääretön,
mutta rantaan päättyy sekin kerran.
Aalto hiekkaan peittää jäljet kulkijan)
Tiivistelmä: Viime talvi oli viimevuotista hieman kylmempi. Lunta riitti maaliskuun lopulle. Sitä oli parhaimmillaan 20-30 cm. Kanalinnuista pyy oli selvästi taantunut. Onnistuin varmistamaan 128 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 13 paria viimevuotista vähemmän. Kanahaukka sinnittelee kaupunkiseutujen ja taajamien turvin hakkuaukkojen reunametsissä. Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1 ja vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.
Abstract: Enclosed presentation of this year's Goshawk (Accipiter gentilis) nesting success in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species also presented. A total of 128 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Annual nesting index can be seen in Figure 2.
Yleistä
On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa. Tänäkin vuonna oli useiden lokusten aukkoja hyvillä riistamailla, joissa olisi ollut tarjolla myös komeita kanahaukkametsiä. Näyttää siltä, että jos pesivä pari häviää, vaikka metsien hakkuun seurauksena, ja muuttaa muualle, se vetää mukaansa pari naapurireviiriä.
Muutamia yleisiä havaintoja. Hippiäiset vaikutti alkukeväästä puuttuvan Satakunnan metsistä. Kevätmuutto palautti niitä kuitenkin takaisin ainakin jossain määrin.
Ruisrääkkä narisi muutamassa paikassa, viiriäinekin tuli pongattua yhtenä heinäkuun yönä. Satakieli ilahdutti pitkästä aikaa laulullaan kotikadulla. Muuten ei lintumaailmassa tullut vastaan isompia yllätyksiä.
Sää
Lokakuu oli heti talvista, pakkasta ja luntakin saatiin. Kuun lopulla lunta 15cm.
Marraskuu ei yhtään mukavampi. Kylmin 15 vuoteen. Kuun keskilämpötila pakkasella -1.8 astetta. Lunta 12 cm kuun loppupuolella.
Joulukuu ei helpottanut. Kuun keskilämpötila -5.7. Lunta 20 cm.
Tammikuussa sama meno jatkuu. Kuun keskilämpötila -7.8 astetta. Lunta kuun lopussa 27cm.
Helmikuu hieman siedettävämpi. Kuun keskilämpötila ”vain” -3.6 astetta. Lunta kuitenkin 30cm.
Maaliskuussa keväisempää. Lämpötilakeskiarvo -0.1 astetta, siis selvästi keskimääräisen yläpuolella. Lumet hävinneet Nokun mittauspaikalta 28.3.
Huhtikuu oli kolea. Sinivuokko ja leskenlehti kuitenkin kukkii 12.4. Loppukuusta 30cm uutta lunta.
Toukokuussa teki kesää. Vappuna +17. Loppukuu lähellä hellerajaa. Koko kuussa satoi vain 8 mm.
Kesäkuussa melko normaalia kesäkeliä. Loppukuusta vähän hellettä. Sadetta 88 mm.
Heinäkuu normaalin epävakainen. Ei pitkiä hellejaksoja. Vettäkin saatiin melko tasaisesti 75mm koko kuukaudelle.
 |
| Majavan metsänkaatotyömaa |
Päiväpetolintujen pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja tarkastukseen käytetty aika oli samaa suuruusluokkaa kuin viime vuosina.
Ravintotilanteesta
Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten metsäkanalintuja (20%), nimenomaan pyitä. Varislintuja näkyi 14%. Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrästä sepelkyyhkyjä 20%, rastaita 20%, pyitä 15%, harakoita 7%, närhiä 6%, taveja 4% ja oravia 3%.
 |
| Kanahaukan ruokalistalta löytyy kaikkea rotasta kanalintuihin |
Harvinaisemman saaliin kilpailussa 3. palkinnon sai varpuspöllö. Toiseksi pääsi tavi, jonka avatussa ruhossa oli kuoriutumaton muna. Mutta ensimmäiselle sijalle puolueellinen ja ekologisorientoitunut yhden miehen raati valitsi lihavan rotan, jonka yläneläinen kanahaukkakoiras kantoi pesälle hyvin kynittynä. Neljä yli 5-viikkoista tappelevaa poikasta onnistuivat sen heti pudottamaan. Nostin sen juurakon päälle ja luulen, että se siitä kohta katosi parempiin suihin.
Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 1.5. 9 kukkoa. Soidin on säilynyt samalla paikalla yli 25 vuotta lähes yhtä elinvoimaisena. Saattaa säilyä vielä pitkään, ellei hakkuut osu tähän rämettyneeseen rinnemetsään. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
 |
| Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2024 |
Metsoindeksissä näky edelleen laskeva suuntaus. Teeren runsausindeksi oli hieman nousuvoittoinen. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä viimevuotiseen tapaan kohtuullisesti. Oravakannoissa ei indeksin valossa ole havaittavissa suurta muutosta. Vuosittainen hajonta indekseissä johtui suurelta osin pienistä otosmääristä. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.
 |
| Kaavio 1.2 Metson, teeren, oravan ja jäniksen runsausindeksit 2010–2024 |
Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 0.98/km2. Tulos oli seurantajakson huonoin. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa. Myös poikueita näkyi vähänlaisesti. Yleensä 1-5 poikasta. Parhaassa kuitenkin 13 poikasta
Luke raportoi myös -8% laskusta pyykannoissa Satakunnassa viime vuoteen verrattuna. Luken tiedot syksyn riistakolmiolaskennoista. Omat tiedot kevään linjalaskennoista.
Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2024. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
 |
| Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2024 |
Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään. Heikolta näyttää edelleen. Metsämyyräkannat lähes täysin hävikissä. Peltomyyrää tavattiin metsissä satunnaisesti. Samoin metsähiiri kävi huonosti loukkuihin syksyisessä koepyynnissä.
Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä <0-15 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <15-25 yks/ha.
Kaaviossa kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2024. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta.
Ampiaiset. Ampiaisvuosi vaikutti kohtalaisen normaalilta. Varsinaisia koepyyntejä ei tänä vuonna suoritettu. Havaitut lajit olivat yleinen ampiainen (V.vulgaris) ja puna-ampiainen (V.rufa)
Kanahaukka
Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.
Kaksi paria pesi isopuustoisella rämeellä. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.
Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä.
Vaikka kanahaukka onkin pesinnän suhteen tiukka reviirilintu, saalistusalueet joustavat. Olen nähnyt haukan nousevan saaliin kanssa korkealle lähellä naapurin pesää ja lähteneen sitten liitämään kohti omaa pesää. Joskus haukka on kantanut saalista vieraan pesän takaa, naapuripesän läheltä ohittaen. Lintujärveltä saalista on kannettu kahteen suuntaan. Eräältä pesältä koiras nousi heti korkealle ja suuntasi matkalentoon kohti taajaman keskustaa, usean kilometrin päähän. Reviirikiistojakin n. kilometrin päässä pesästä olen haukkojen välillä todennut. Läheisillä naapureilla saattaa olla sukulaisuussuhde. Pitää muistaa, että arviolta 30 % aikuisista haukoista ei ole pesiviä, vaan elinvoimaisen reviirin vapautumista odottavia. Jos saman koiraan on todettu ruokkivan kahta naarasta, varmasti myös saamaa naarasta on ruokkinut kaksi koirasta.
Talven keskilämpötila oli -5.7 (viime vuonna -2.3 astetta). Keväinen ennuste talven keskilämpötilan perusteella laskua viimevuotiseen. 10% lasku pesintöjen aloituksessa havaittiinkin.
Muninta alkoi normaaliin tapaan huhtikuun puolivälistä alkaen.
Kanahaukkojen välillä on huomattavia yksilöllisiä eroja pesän rakennuksessa. Jotkut haluavat rakentaa aina korkeammalle, jotkut matalammalle, jotkut kuuseen, toiset mäntyyn, jotkut haluavat vaihtaa pesäpuuta lähes joka vuosi. Jotkut myös eivät näytä ymmärtävän, kuinka hennoille oksille risupesän voi rakentaa. Yritetään aina vain samaan paikkaan, vaikka se joka vuosi on siitä pudonnut. Ja vaikka paikka vaihdettaisiinkin, se putoaa sieltäkin, ei myrskyllä, vaan kevään ensimmäisellä kunnon sateella, munat mukana.
Tänäkin keväänä kiinnitin huomiota korpin pesintään kanahaukan pesien läheisyydessä. Pienellä muistin ja muistikirjojen selailulla löysin kymmeniä tapauksia. Lähellä olemisella tarkoitan alle 500 m:n etäisyyttä. Lähimmän korpin pesinnän olen todennut n. 200 m:n päässä asutusta kanahaukan pesästä. Mitä hyötyjä yhteiselosta voisi olla? Puolustautuminen merikotkaa vastaan tulisi ensimmäisenä mieleen. Kanahaukka joskus käyttää vanhoja korpin pesiä pesäalustanaan. Toisinaan korpin jätteitä löytyy kanahaukan ruokapöydästä. Kerran olen löytänyt myös kanahaukkakoiraan jätteet korpin pesän alta. Tosin haukka ei todennäköisesti ollut korpin tappama. Lähekkäisellä pesinnällä saattaa olla luonnolliset syyt. Vankkoja pesäpuita, joita myös korppi tarvitsee, on yhä harvemmassa. Korpin pesimätiheydet ovat kasvaneet. Tasavertaisena lajiparina ne ovat tottuneet sietämään toisiaan ja ”yhteispesintä” olisi todellisuudessa satunnaista.
 |
| Kevään tuulet saattavat heittää pesän alas, ellei kanahaukka onnistu löytämään tukevaa pesäalustaa |
Liika on sentään liikaa. Eräällä argraarivaltaisella alueella laskin 1. kesäkuuta metsänlaidasta 45 korppia. Ravinnon tarjottavuus jäi epäselväksi. Paikallinen kanahaukkapari vaihtoi kuitenkin kilometrin kauemmaksi. Korppeja olen myös nähnyt sunnuntaina aamuyöstä Macdonaldsin roskiksilla naakkojen ja varisten kavereina.
Etsintäsäät olivat kyllä kuivat. Varsinaisia hellepäiviäkään ei ollut kuin muutama. 30 asteen helle menee mukavuusalueen ulkopuolelle, kun varusteisiin kuuluu pelkästään kiikari ja corolla ilman ilmastointia. Aikaisen aamuvuoron klo 02-11 pystyi silti tekemään ilman isompaa tuskaa.
Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2024 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.
 |
| Kuva 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta |
Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta, Kaarinan ja Kihniön väliltä. Loimaan-Alastaron alueelle tehtiin muutama päivän retki, jolla tarkistettiin viimevuotiset reviirit ja etsittiin uusia. Pohjois-Satakunnassa reviirit ovat edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti. Turun seudun kaupunkihaukkojen etsiminen alkaa olla melkoista pakkopullaa. Olisinkin valmis vaihtamaan kolme turkulaispesää esimerkiksi kahteen kihniöläiseen. Kiikoisten pesäreviirikin kiinnostaisi. Ei haittaa vaikka olisi viimeksi pesinyt 20 vuotta sitten.
Varsinaisesti ensimmäinen itse löytämäni kanahaukan pesä on vuodelta -74. Se pesii siellä vieläkin, pesäalustalla n. 400 m ensimmäisestä pesästä. Yhteensä tältä reviiriltä tiedetään 10 pesää. Myöhemmin löysin reviiriltä aikaisemman pesän, jossa oli pesitty ainakin vuonna -66. Tuolloin kylän vanhemmat pojat pyydystivät sieltä lentopoikasen. Ilmeisesti omasin jo tuolloin jonkinlaista mainetta petolintumiehenä, koska minua pyydettiin juvia määrittämään. Muistan, että tehtävä ei ollut aivan helppo. Haukkatuntemukseni tuolloin perustui lähinnä isän Metsästys&Kalastus-lehtien selailuun ja sen kuvitukseen kuului yleensä vain aikuisia kanahaukkoja. Mutta muistan yhä vielä elävästi sen pitkittäisviiruisen olemuksen ja pelottoman, tuiman katseen.
Porin ympäristössä pesii vielä vahva kanta. Turussa kanahaukkojen pesintä vaikuttaa taantuneen. Sen sijaan sähköpotkulaudat näyttivät räjähdysmäisesti lisääntyneen. Noormarkunkin kanahaukat olivat taas intoutuneet keskimääräiseen pesintään pienen hiljaiselon jälkeen.
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2024 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella. Pesintäindeksi oli koko aineistosta 147 ja Pohjois-Satakunnassa 142 eli ei merkitsevää eroa.
 |
| Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2022 |
Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Reviireitä tarkastettiin 218. Asutuiksi todettiin 138 kpl. Näistä pesittyjä oli 128 pesää.
Lähimmät kanahaukkaparit pesivät 2.6 km päässä toisistaan. Kolme paria pesi kolmiossa, jonka kyljet olivat 2.6 km, 2,8 km ja 4.2 km.
Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 43 kpl, joista 10 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 299.
Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 56 pesää oli männyssä, 24 koivussa, 14 haavassa, 1 tervalepässä ja 555 kuusessa. Vuosina 2017–2024 noin 25 % kanahaukan luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 38 % kanahaukoista.
 |
| Tässä puussa pesi kanahaukka vuonna -83. Luja kanto löytyy vielä sammaleen alta |
Alkutalvesta satoi jäätävän tykyn, joka katkoi huomattavan määrän latvoja nuorehkoista 40-50-vuotiaista metsistä. 30 vuoden päästä niihin kasvaneet kynttilälatvat tulevat olemaan kanahaukkojen pesäkäytössä.
Hiirihaukka
Hiirihaukat pesivät tänä vuonna tavanomaisen keskinkertaisesti. Ilmeisesti vesimyyriä ja peltomyyriä löytyi, ainakin paikoin.
Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 23 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 15 reviiriä.
Mehiläishaukka
Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin, vaikka piti olla kohtuullinen ampiaisvuosi. Tiira-järjestelmän mukaan keväthavaintoja oli lähes täsmälleen yhtä paljon tänä vuonna kuin viime vuonnakin. Sen perusteella voisi arvioida mehiläishaukkoja tulleen Suomeen, jos ei nyt normaalisti, niin ainakin saman verran kuin viime vuonna. Karaistuneet konkarit pesivät aina jossain, mutta niitäkin tuntui olevan vähän.
5 vanhaa pesäpaikkaa tarkistin. Mitään pesintään viittaavaakaan en havainnut.
Varpushaukka
Varpushaukkoja näkyi kohtuullisen tavanomaisesti, etten sanoisi vähänlaisesti. Pesiä ei yritetty etsiä, mutta siitä huolimatta törmäsin yhteen Yläneellä.
Haarahaukka
Yhden pesäalustan koristelusta päätellen haarahaukka oli ollut asialla
Maakotka
Ei havaintoja
Merikotka
Vanhoja reviireitä ei varsinaisesti tarkistettu eikä uusia löydetty. Yksi pesivä pari kuitenkin todettiin. Merikotkia kyllä näkyi lähes päivittäin.
Pöllöt
Varpuspöllöt vaikuttivat oudon hiljaisilta ja poissaolevilta. Ei tule mieleen yhtään havaintoa kuluneelta kaudelta. Aamuyön ääntelijöitä syksyisissä metsissä kuitenkin normaalisti.
Viirupöllö, ei pesähavaintoja.
Lapinpöllö, ei havaintoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti