Kesän 2018 petolintukatsaus

Yleistä

Sää

Syksy oli sateisin 30 vuoteen. Marraskuussa lämpötila muutaman asteen plussalla. Joulukuukin sateinen. Lunta saatiin 17.12 vajaa 10 senttiä. Jouluaattona lunta 4 senttiä. Porin pellot pääosin sulat koska edellispäivänä satoi vielä vettä.

Tammikuu oltiin miinuksella. Yleensä muutama aste. 21.1 merkitty -12 astetta. Lunta kuun lopulla 12 cm.

Helmikuulla oltiin vähän enemmän miinuksella. Sellaista -6 astetta. Öisin joskus -20. Lunta kuun lopulla 17cm.

Maaliskuu oli vuosituhannen kylmin. Välillä napapyörrettä. Joskus Föhn-tuuli toi suojakelin. Lunta 21 cm.

8.4 alkoi terminen kevät. 15.4 lumi kadonnut mittauspaikalta.

Vappuna +10. Yöllä -2 astetta.

Sitten alkaa helle. Toukokuun 16 päivä Porissa 29,2. Mittaushistorian lämpimin toukokuu. Sama jatkui koko kesän. Heinäkuun 17. oli vielä puoli yhdeksän aikaan ilalla 33 astetta lämmintä. Elokuun alussakin vielä yli 30 astetta. Ja kuivaa oli. Ennen juhannusta tottakai muutama päivä epävakaista ja sateista. Muuten vain muutama ukkoskuuro.

Päiväpetolintujen pesintätiedot

Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha

Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.

Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.

Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.

Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa noin 10% vähemmän kuin viime vuonna.

Ravintotilanteesta

Pesäpaikoilla silmäiltyjen saalisjätteiden valossa närhi, harakka ja sepelkyyhky olivat yleisimmin muistiin merkittyjä. Sepelkyyhkyä esiintyy ruokalistalla edelleen vähän verrattuna tarjontaan ja saalisjätteiden havaittavuuteen. Myös perinteisiä pyytä ja teertä oli muutamilla pesillä aterioitu. Oravia näkyi ruokalistalla viimevuotista vähemmän. Lintuvesien lähellä pesivät kanahaukat käyttivät myös sorsa- ja lokkilintuja. Naaras tuulihaukan jätteet olivat tänä vuonna saalistilaston harvinaisemmasta päästä. Hyvinä myyrävuosina tuulihaukkoja on varmaan helppo käydä hakemassa pesälaatikosta.

Närhi on mestari matkimaan. Ääniatrappiin se vastaa hiirihaukan nau’unnalla tai melko puhtaalla kanahaukan poikasten kerjuuäänellä. Muutamat närhet osaavat vastata variksen haukkavaroitusäänellä, mikä osoittaa jo melkoista assosiaatiokykyä.

Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 12 kukkoa ja 2 kaakattavaa kanaa. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.

Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut  yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2017

Äkäinen metsokukko syyssoitimella

Metson runsausindeksi on näyttänyt viime vuosina laskevaa suuntausta. Alaspäin sojottaa teerenkin grafiikka. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä kohtuullisesti. Erot jänisten määrässä saattavat olla paikallisestikin suuria. Mikäli viriili koiras alkukeväästä löytää fertiilin naaraan, saattaa kulmakunnalle kesän kuluessa poikia melkoinen partti poikasia. Oravia näkyi vähänlaisesti. Pohjois-Satakunnassa jänis- ja metsäkanalintukannat olivat selvästi muuta aluetta paremmat.  Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.

Kaavio 1.2 Metson, teeren ja jäniksen runsausindeksit 2010–2018

Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 1.06/km2, mikä on huonoin mitattu kautta aikojen. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.

Kesällä poikueita näkyi niukasti, mutta ne olivat melko suuria. Kuiva ja lämmin kesä oletettavasti oli poikueilla edullinen.

Luke raportoi samansuuntaisesti. Pyykannat vaihtelivat melkoisesti kesälaskennoissa eri riistanhoitopiireissä. Monella alueella tulos negatiivinen viime vuoteen verrattuna. Pohjois-Satakunnassa Kihniö-Parkano-alueella jopa 50% viimevuotista parempi. Heidän Satakunnan 6.6 – linnun yksilömäärä/km2, sisältäen poikasia, osoittaa n. 2.5 paria/km2 meikäläisen linjalaskentamenetelmällä. 

Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2018. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.

Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2018

Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään koko 2010-luvun. Heikolta näyttää edelleen. Metsämyyräkannat ovat heikot. Peltomyyrä ei metsissä tavattu. Myöskään metsähiiriä ei näkynyt.

Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 74 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.

Kaaviossa kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2018. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta.

Kaavio 1.31 Metsämyyrän tiheysindeksi 2011–2018

Ampiaisia näkyi paremmin kuin vuosiin. Kesän kuluessa tavattiin kolmea lajia: yleinen ampiainen, räystäsampiainen ja puna-ampiainen. Rakennuksissa räystäsampiaista oli 5-10x enemmän kuin tavallisesti. Yleistä ampiaista esiintyi runsaana sekä metsissä että asuntojen lähellä. Puna-ampiaista havaittiin vähänlaisesti.  Aurinkoisina heinäkuun lopun aamuina ampiaiset nousevat kuusiin kirvajahtiin, mikä sai kuusikot jälleen kerran ’humisemaan’ vaikuttavasti.

Myös maapesiä ja pesäkaivuita näkyi syyskuussa kohtuullisen runsaasti metsissä. Kaikki maapesät olivat yleisen ampiaisen.

Ampiaisia pyydystettiin syötti- ja valorysillä, joita esitelty aikaisempina vuosina.

Kanahaukka

Tiedän useimmat reviirit mutta en tiedä kaikkia pesämetsiä. Mutta pian se tuntematon pesämetsä hakataan ja haukan on siirryttävä metsään jonka tunnen. Odotan sitä siellä pesäalustan kanssa.

Vanhan kanahaukkametsän järeät kuuset ovat tuottaneet motolle ongelmia

Kanahaukkametsiä kaatui jälleen kovaan tahtiin. Kuivista keleistä innostuneet motot puivat vanhoja kuuisikoita innokkaina touko-heinäkuun. Samalla tuhottiin melkoinen joukko maalintujen pesiä. Myös haukkojen pesiä meni hakkuissa. Itse totesin yhden  asutun kanahaukan pesäreviirin kaadetun heinäkuun alussa. Elokuun alussa paikalla kuitenkin oli 2 lentopoikasta. Siis poikaset olivat siitä pesästä päässeet ajoissa lentoon.

Taas 100-vuoden päästä tässä pesii kanahaukka

Useammin kuin kerran on tapahtunut niin, että pesä löytyy maahan pudonneiden pesärisujen perusteella. Tänä vuonnakin näin tapahtui 2-3 kertaa. Yksi pesä oli pudonnut n. 5v sitten, mutta maasta löytyi vielä risuja.

Uusi kanahaukkakuusikko tulollaan

Joskus jäljet pesinnästä häviää nopeasti. Yhdellä mäntypesällä pesittiin viime vuonna. Talvella pesä oli pudonnut kokonaan ja risut levinneet niin laajalle, ettei pesäpuun alla enää näkynyt merkkiäkään pesinnästä. Myöskään sulkia eikä saalisjätteitä ei pesämetsästä löytynyt.

Vanhaa hämyistä kanahaukkametsää

Toisella pesällä pesi viime vuonna mehiläishaukka. Sitä aikaisemmin kanahaukka. Viime vuonna merkit molempien lajien pesinnästä oli vielä luettavissa pesän alta. Tänä vuonna pesä oli musta eikä alhaalta käsin enää mitenkään pystynyt päättelemään pesän käyttäjiä.

Toisaalta pari kanahaukan koivupesää tulee mieleen, joissa pesän pohja on ainakin 30v vanha.

Kanahaukan pesä koivussa

Tänä vuonna on merkitty muistiin pieniä ja korkealla sijaitsevia kanahaukan pesiä. Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.

Yksi pari pesii isopuustoisella rämeellä. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.

Talven keskilämpötila -3.5 astetta oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Se antoi odottaa keskimääräistä kanahaukkavuotta. Lopputulos oli kuitenkin selvästi ennusteen yläpuolella.

Kaaviossa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Jokainen piste edustaa yhtä vuotta. Vuoden 2018 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.

Kaavio 1.4 Kanahaukan pesintäindeksin riippuvuus talven keskilämpötilasta

Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta. Pohjois-Satakunnassa reviirit on edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti. Yhtään suoraa vinkkiä pesistä ei tänäkään vuonnakaan saatu. Se löytyy mitä yksi mies kolmen viikon kesälomalla ehtii hakea.

Yleensä käytin pesien etsintään aamupäivän auringon noususta puoliin päiviin. Yksi kahden uuden pesäreviirin aamu tulee mieleen. Heinäkuun lopun vanhojen reviirien kuunteluissa sentään yksi 3 pesinnän varmistus samalle aamulle. Ei se aina niin helppoa ole. Suodenniemen-Mouhijärven seudulla tuli kesällä retkeiltyä, muttei mitään havaintoa kanahaukasta. Uusilta alueilta puuttuu historia. Tieto siitä, että tällä hakkuuaukolla kanahaukka pesi 5 vuotta sitten.

Yksi saaliinvaihtohavainto Siikaisissa 19.5. n. klo 07:00, lämpötila -1 astetta. Koiras tuo saaliin. Sanoo kjäk (ruokaa tarjolla) noin 100 m päässä. Naaras nousee pesältä, kiljuu kerjäävästi, lentää koirasta vastaan ylitseni, vaikka kiikaroin pesän lähellä. Saaliin vaihto. Noin minuutin kuluttua koiras tulee pesään ilmeisesti lämmittämään munia tai poikasia. Naaras syö kivellä ja pitää yhteyttä koiraaseen kiljumalla. Noin 10 min. kuluttua naaras tulee pesään. Koiras lähtee. Naaras kiljuu. Koiras vastaa lähistöllä kjäk. Pienen keskustelun jälkeen koiras häviää. Naaras kiljuu vielä jonkin aikaa poistuessani paikalta.

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2018 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsisuomessa. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella.  Pesintäindeksi oli koko aineistosta 151 ja Pohjois-Satakunnassakin 131.

Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2018

Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.  Aktiiveja reviireitä tarkastettiin 134. Asutuiksi todettiin 89 kpl. Näistä pesittyjä oli 81 pesää.

Taulukko 1. Kanahaukan pesätarkastus 2018

Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 46 kpl, joista 22 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 193.

Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 21 pesää oli männyssä, 13 koivussa, 10 haavassa, 1 tervalepässä ja 349 kuusessa. Kanahaukoista 50 % pesi tänä vuonna pesäalustoilla.

   
Hiirihaukka

Hiirihaukat olivat edelleen vähissä. Hyvin vähän havaintoja koko linnusta. Suurin syyllinen varmaan pitkään jatkuneet huonot myyrävuodet. Vain muutamat vanhat tekijät jaksaneet pesiä tunnetuilla reviireillä. Ne ilmeisesti osaavat käyttää monipuolisesti myös muuta ravintoa. Yhdeltä hiirihaukan pesältä löytyi juhannuksen alla mm. rastaan saalisjätteitä, sepelkyyhkyn sulkia ja vähintään 10 kg hauen leukaluut. Aivan varma en ole oliko kaikki hiirihaukan itse pyydystämiä.

Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 12 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 5 reviiriä.

Pesivät hiirihaukat löytyivät seuraavista kunnista:
Pori 1, Pomarkku 2, Jämijärvi 1 ja Noormarkku 1.   

Mehiläishaukka

Mehiläishaukan pesähavainnot jäivät myös vähiin, vaikka kesä oli kelien ja ampiaisten kannalta mitä otollisin. Ilmeisesti edellisten vuosien kylmät kesät verottivat pesinnästä kiinnostuneita pareja.

Toistaviikkoisia mehiläishaukan poikasia

Myös mehiläishaukka reagoi pesän lähellä kokeiltuun ääniatrappiin. Pari tuli kiljumaan päälle. Koiras huusi "kliyee" ja esitti unduloivaa lentoa. Naaras huuteli lyhyemmin.

9 pesäpaikkaa tarkistettiin. Pesintä todettiin kolmella reviirillä, jotka sijaitsivat Pomarkussa, Huittisissa ja Yläneellä.

Varpushaukka

Varpushaukkoja näkyi kohtuullisen runsaasti. Pesintä todettiin 8 reviirillä.
Siikaisissa 1, Noormarkussa 1, Pomarkussa 1, Kokemäellä 1 ja Yläneellä 4.

Pesistä 2 oli männyn taimikoissa, loput suon reunuskorvissa.

Haarahaukka

Ei havaintoja.

Maakotka

Ei pesähavaintoja

Merikotka

Pari viime vuonna aktiivista pesää jäi tänä vuonna tarkistamatta. Parilla muulla ei todettu pesintää.

Merikotkan pesä suon laidassa

Pöllöt

Pari lapinpöllön pesintää.

Viirupöllöllä todettiin yksi pesintä.