"Mie synnyin mettässä
ja minusta tuli ihminen."
Yleistä
Talvi oli melko lauha. Varsinkin joulukuu. Jouluaattona kerättiin
suppilovahveroita.
Tammikuussa tuli kylmää Siperiasta. Kolme viikkoa pakkasta parikymmentä
astetta. Lunta parhaimmillaan 10 cm. Helmikuussa lunta parhaimmillaan 15 cm. Lämpötila
nollan paikkeilla. Maaliskuun lopussa lumi hävinnyt takapihoilta. Pääsiäisenä
27.3 lämmintä +10-astetta. 29.3 leskenlehti kukkii. Huhtikuu koleahko.
Loppupuolella pientä takatalvea. Öisin muuta aste pakkasta. Touko-kesäkuu melko
tavanomaista. Vappuna yöllä -1-aste, päivällä +16-astetta. Juhannus melko
kaunis, +20-astetta. Montaa hellepäivää ei ollut heinä-elokuussakaan.
Sadettakin saatiin kohtuullisesi.
Keväällä havahduin
toteamaan, että kyllä noita kurkia on paljon. Yleisesti metsäpelloilla ainakin
yksi kurki syömässä. Joutsenia on tietysti hyvin. Mustapääkertut tulivat tänä
vuonna aikaisin ja niitä lauloi vähän joka paikassa. Lehtokertut puolestaan
tulivat myöhään ja niitä kuului vain muutamia koko kesänä. Idänuunilintuja ja
pikkusieppoja vaikutti olevan hyvin äänessä. Idänuunilinnulla mahdollisesti
yleistynyt pidempi laulumuoto, jossa loppuun lisätään peukaloismainen trilli.
80-luvun alussa törmäsin Siikaisissa yksilöön, joka lauloi välillä puhtaan
peukalois-säkeen. Ilokseni havaitsin myös, että punakylkirastaan laulumurre on
pysynyt kotipaikallani ainakin 50-vuotta muuttumattomana. Peltosirkkuja ja
pohjansirkkuja en tavannut tänäkään vuonna.
Hyvien myyräkantojen ansiosta
myös pienpetoja näkyi runsaasti. Ketut olivat jokapäiväinen tuttavuus teiden
varsilla. Lumikoita näin enemmän kuin yhteensä koskaan koko elämäni aikana.
Yksi poikuekin tuli vastaan metsätiellä.
Päiväpetolintujen pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa
esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa
menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään
autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi
on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta
toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä
tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan ja
mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet
pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja
tarkastukseen käytettiin aikaa viimevuotiseen tapaan.
Metso. Parhaalla
soitimella Honkajoella 7 kukkoa. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
 |
| Kaavio 1.1. Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2016 |
 |
| Metsokukko soidinpuuhissa |
Metson runsausindeksi on näyttänyt
viime vuosina laskevaa suuntausta. Teerillä näyttäisi menevän paremmin. Myös
metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä kohtuullisesti. Sitä vastoin oravia näkyi
vähänlaisesti. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.
 |
| Kaavio 1.2. Metson, teeren ja jäniksen runsausindeksit 2010-2016 |
Pyy. Pyyn
korjatuksi parimääräksi saatiin 2.90/km2. Laskentamenetelmä esitelty
aikaisemmissa kirjoituksissa.
Indeksin valossa pyyn
kevätkanta näytti pysyneen viimevuosien keskimääräisellä tasolla. Kesä ei ilmeisesti
ollut pyylle kovin otollinen. Elokuussa poikueita ja aikuisia näkyi heikosti.
Samaa raportoi RKTL.
Kaaviossa 1.3 nähdään
pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2016. Vuoden 2008
parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
 |
| Kaavio 1.3. Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2010-2016 |
Jyrsijät. Metsämyyrien
kanta oli hyvä, joskaan ei aivan huippulukemissa. Peltomyyrä ei metsissä
tavattu, joten niiden kannan huippu ei nyt seurannut metsämyyrää. Myöskään
metsähiiriä ei näkynyt.
Paikallisia eroja oli.
Mututuntumalla myyräkannat olivat huipussa keväällä Honkajoella, jossa myös
myyränpurijoita näkyi runsaasti. Yhdellä kiikarin vilkaisulla hiirihaukka,
tuulihaukka, suopöllö ja kettu!
Syyskuun alussa suoritin
perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien
tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 192 yks/ha, peltomyyrä <0-15
yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.
 |
| Myyräpyynnin saalista. Metsämyyrät kävivät joukolla pyydyksiin |
Ampiaisia
näkyi paremmin kuin vuosiin. Kesän kuluessa tavattiin neljää lajia: yleinen
ampiainen (V.vulgaris), räystäsampiainen (D.saxona), puna-ampiainen (V.rufa) ja
pensasampiainen (D.media).
Yleinen ampiainen oli
nimensä mukaisesti runsas kaikenlaisissa ympäristöissä. Sen pesäpaikat
vaihtelevat laajasti. Pesä voi olla yhtä hyvin rakennuksissa tai maan alla. Tavatut
mehiläishaukan auki kaivamat maapesät olivat yleisen ampiaisen. Yleinen
ampiainen tulee helposti valolle ja syöteille. Loppukesän pyynneissä saaliiksi
tuli lähes yksinomaan yleistä ampiaista. Puna-ampiainen on tyypillinen
metsälaji, joka pesii maassa. Räystäsampiaisen pesiä löytyy rakennuksista ja
puunkoloista. Pensasampiainen pesii tyypillisesti puissa ja pensaissa,
maanpintatasosta muutamaan metriin saakka.
 |
| Yleisen ampiaisen pesä ulkorakennuksessa |
Moni luonnossa liikkuja on
keskikesällä havainnut kuusikon ”humisevan”, vaikka on aivan tyyntä. Merkille
pantavin humina on aurinkoisina aamuina klo 8-9-maissa, hieman koleahkon yön
jälkeen. Aluksi tuntuu, että korvissa on jotain vikaa. Sitten tajuaa että ääni
tulee hyönteisistä. Syyllisiä ovat lähinnä ampiaiset, jotka ovat tulleet
kuusiin havukirvojen erittämien makeiden nesteiden houkuttelemina. Taitavat
aivan syödäkin kirvoja, lihansyöjiä kun ovat. Ilmeisesti kirvat noihin aikoihin
ovat ulos äkämistä lentokirvoina imemässä kasvinesteitä. Ampiaisia on ehkä alle
kymmenen per kuusi, eli kuitenkin tuhansia per hehtaari. Ylhäältä latvustosta tuleva pienten siipien
ääni saa koko kuusikon soimaan.
 |
| Havukirvan kuivunut äkämä kuusella |
Ampiaislajeista olen
tavannut puna-ampiaista ja yleistä ampiaista yli 15m korkeudessa. Korkealla
kuusissa liikkuu myös kimalaisia kirvojen mesikasteen perässä. Kimalaistyöläiset
eivät mielellään lennä alle 15 lämpöasteen. Auringon säteet lämmittävät kuusten
latvat ensimmäiseksi sopivaan lentokeliin. Kimalaiset välttävät myös
maanpintatason yökosteutta nousemalla latvuston valoon aamun tunneiksi
aterioimaan.
 |
| Ampiaisseurannan erikoisvalorysä pyynnissä |
 |
| Ampiaisseurannassa käytetty syöttipyydys |
Kanahaukka
Ennustaminen on
tunnetusti haastavaa. Etukäteen olisi kuitenkin kiva tietää asioita. Siksi
ennusteet käyvät hyvin kaupaksi. Halutaan tietää koska tulee kevät, onko kesä lämmin,
tuleeko mustikoita, kumpi voittaa kansanäänestyksen.
Maaliskuun alussa
julkaistiin, vesi kielellä odotettu, kanahaukkaennuste talven
keskilämpötilasta. Talvi oli leuto. Mutta pahus, tammikuun kolmen viikon
siperianpakkanen pudotti talvikuukausien keskilämpötilan -2.5-asteeseen. Se
antoi odottaa korkeintaan keskinkertaista kanahaukkavuotta.
Ensimmäisten
pesätarkastusten perusteella huhtikuun lopulla ennuste vaikutti olevan pahasti
pielessä. Honkajoella, josta tarkastus aloitettiin, kanahaukka pesi kaikissa
mahdollisissa paikoissa. Muualla oli kuitenkin hiljaista. Tarkastuksen edetessä
pesivien parien määrä painui ennustesuoralle.
Kuvassa 1.4 esitetty
kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora
piirretty. Jokainen piste edustaa yhtä vuotta. Vuoden 2016 arvo merkitty
kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.
 |
| Kuva 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta |
Kanahaukkaindeksillä
näyttäisi jo nyt olevan tilastollisesti suuntaa-antava riippuvuus talven
keskilämpötilasta. Mihin riippuvuus perustuu, sitä pitää arvioida tarkemmin
muualla. Useamman viikon pakkasjakso lopputalvesta saattaa olla tekijä, joka
vie pesintähalut. Kuten plottauksen yksittäisten vuosien hajonnasta näkee, myös
muut syyt vaikuttavat vuosittaiseen pesinnän aloittamiseen.
 |
| Sepelkyyhkyn sulat jääneet muistoksi tapaamisesta kanahaukan kanssa |
Alla olevassa kaaviossa
on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu
arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä.
 |
| Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994-2016 |
Reviiritarkastustulokset
on esitetty alla olevassa taulukossa. Aktiiveja
reviireitä tarkastettiin 87. Asutuiksi todettiin 52 kpl. Näistä munittuja oli 37
pesää.
Uusia pesiä löytyi tänä
vuonna 17 kpl, joista 10 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen
pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 127.
Kanahaukan pesien
kokonaisaineistossa 13 pesää oli männyssä, 8 koivussa, 8 haavassa, 1
tervalepässä ja 268 kuusessa. Kanahaukoista 55 % pesi tänä vuonna
pesäalustoilla.
|
| Vastakuoriutuneita kanahaukan poikasia |
Kaaviossa 3 on esitetty
kolmen kunnan aktiivisten reviirien vuosittaista muutosta
 |
| Kaavio 3. Kanahaukan aktiivisten reviirien vuosittainen vaihtelu kolmen kunnan alueella |
Pomarkku jäi tänä vuonna jumbosijalle heikolla pesimismenestyksellään. Pomarkku on jo useampana vuonna ollut alavireinen. Noormarkunkaan tulos ei ole kehuttava. Siikaisissa puolestaan asuttuja pesiä on viime vuosina löytynyt hyvin.
Kaaviossa 4 on esitetty
eri kunta-alueiden pesintäaktiivisuuseroja viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.
 |
| Kaavio 4. Pesintäaktiivisuuden erot pää kunnissa vuosina 2006-2016 |
Taulukossa 4 esitetty
kanahaukan pesimäkannan koko (löydetyt+löytymättömät) eri kunnissa.
Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.
 |
| Taulukko 4. Kanahaukan pesimäkannan kokonaistiheys kunnittain 2016 |
Taulukossa 5. on esitetty laskennallinen reviirien kokonaismäärä
tutkimusalueen pääkunnissa. Laskentamenetelmä
esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.
 |
| Taulukko 5. Kanahaukkareviirien laskennallinen määrä eri kunnissa |
Hiirihaukka
Hiirihaukat pesivät
paikoin vesimyyrien turvin. Peltomyyrät olivat edelleen vähissä. Pesimisaktiivisuus
oli viime vuoden luokkaa.
 |
| Parin päivän ikäisiä hiirihaukan poikasia |
Hiirihaukan reviirejä
tarkistettiin 25 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 8 pesää.
Mehiläishaukka
Mehiläishaukat pesivät tänä vuonna hyvin johtuen ainakin osaksi hyvästä ampiaiskesästä. Mehiläishaukat palasivat ehkä viikkoa keskimääräistä myöhemmin, joten niillä oli kiire pesinnän aloittamiseen. Tämä näkyi myös siinä, että muninta aloitettiin pesiä kummemmin koristelematta. Myös pesäalustat kelpasivat, mikäli vanha pesä oli huonokuntoinen tai pesämetsä hakattu. Kahta pesää koristeli keväällä ensin kanahaukka, kesällä siinä pesi mehiläishaukka!
17 pesäpaikkaa tarkistettiin. Vähintään munittuja pesiä löytyi 7 kpl. Eurajoki 1 kpl, Pomarkku 3 kpl, Siikainen 3 kpl.
Myös Hanna-mehiläishaukka löytyi! 33 vuotta sitä etsin, enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Ehdin jo löytää samoilta kulmilta Hanna-nimisen emännän ja pyöräyttää hänen kanssaan vakiopesyeen, ennen kuin haukan pesä paljastui. Kun kaikki mahdolliset paikat oli mielestäni tarkastettu muutamaan kertaan, tuli mieleen pieni puiden ryhmä teiden välissä. Pesä näkyi melkein tielle. Se vaikutti Hannan alkuperäiseltä pesäpaikalta, johon olin nähnyt saaliinkannon vuonna 1983. Mukava olisi tietää, monesko ”Hanna” nyt on menossa.
Varpushaukka
Yksi pesä Noormarkussa. Muutenkin vähän havaintoja.
Maakotka
Yksi pesivä Satakunnassa,
joka ei kuitenkaan tuottanut poikasia. Myös toinen reviiri alueella. Lisäksi
lähialueella kaksi muuta asuttua reviiriä, joten kotkakanta
Pohjois-Satakunnassa on tällä hetkellä ilmeisesti samaa luokkaa kun 1800-luvun
puolivälissä!
Merikotka
Kolme sisämaareviiriä
tarkastettiin. Ei kovin vakuuttavia pesintään viittaavia merkkejä. Merikotkat
ovat ehkä siirtyneet syömään rannikon merimetsoyhdyskuntia, mikä tietysti olisi
erittäin positiivista kehitystä.
Pöllöt
 |
| Tästäkin kuvasta löytyy lapinpöllön poikanen |
