Petopesintä 2013 Satakunnassa

Tapio Niemi

                                                                                                           4.10.2013

 Petopesintä 2013 Satakunnassa

  

Yleistä
Tässä esitetään haukkojen pesintätiedot seuranta-alueellani.

Aineisto on jaoteltu kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinenemoista puolustanut.

Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.

Samoin hiirihaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Uusien hiiri- ja mehiläishaukkareviirien etsimiseen ei suoranaisesti käytetty aikaa. Tutkittiin vain vanhat ja eteen sattuneet tapaukset. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.

Pesien etsintään ja tarkastukseen käytetty aika oli samaa luokkaa kuin viime vuosina

Ravintotilanteesta

Metso: Parhaalla soitimella Honkajoella 12 kukkoa. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1. (Vuoden 2009 piikki sopii mielenkiintoisesti havaittuun kanahaukan pesimishuippuun.) Metson poikuehavaintojakin saatiin. 

Teerikannatkin näyttävät edelleen menevän ylös päin.

Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut  yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2013

Pyy: Pyyn korjatuksi parimääräksi saatiin 7.23/km2. Eli lähellä viime vuoden tiheyksiä. Havaitut poikuemäärät laskivat viime vuodesta hieman. Kesä silmämääräisesti vaikutti ihanteelliselta poikueiden varttumiselle. Kaaviossa 1.2 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008-2013. Vuoden  2008 parimäärälle (6,08/km2) annettu indeksi 100.

Kaavio 1.2 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa  tutkimusalueella 2008-2013

 

 

 

 

 

 

Jäniksiä ja oravia havaittiin kohtalaisesti.

Jyrsijät. Myyräkannoissa näkyi nousua. Elokuun lopun metsäisillä biotoopeilla suoritetuissa myyräpyynneissä saatiin lähinnä nuoria yksilöitä. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 175 yks/ha, peltomyyrä  25 yks/ha, metsähiiri 25 yks/ha. Vesimyyriä ei laskettu. Ensi kevääksi myyrät eivät ilmeisesti pääse huippuunsa, mutta talvella 2014-2015 saattaa varvikossa käydä jo melkoinen vilske.

Ampiaiset. Määrät vaikuttivat pieniltä. Rakennuksissa pesiviä lajeja havaittiin jonkin verran. Maapesiä näkyi muutamia. Liekö johtunut edelliskesän sateisuudesta. Mehiläishaukat kantoivat pesilleen kokonaisia  (halk. n. 10cm) ampiaispesiä. Ne ilmeisesti irrotettu puista, mikä myös viittaa maapesijöiden vähäisyyteen. Itse löysin yhden ampiaispesän 15m korkeudelta kuusesta.

Kanahaukka 

Kanahaukan pesintähalut vilkastuivat tänä vuonna selvästi, vaikka huippuvuosista jäätiinkin kauas taakse.

Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 14 kpl, joista 6 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 106.  Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä.

Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994-2013

Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.  Reviireitä tarkastettiin 79. Asutuiksi todettiin 32 kpl. Näistä munittuja 30 pesää.

Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 9 pesää oli männyssä, 6 koivussa, 8 haavassa, 217 kuusessa.

Hiirihaukka 

Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 18 kpl .Vähintään munituiksi todettiin 4 pesää. Tulos oli heikko johtuen vähäisistä myyräkannoista

Mehiläishaukka

5 mehiläishaukan pesäpaikkaa tarkistettiin. Vain Merikarvialla poikaspesä (2 pulls). Tarkastettujen lisäksi 3 muulla reviirillä nähtiin lintu ja kevyesti etsittiin pesää, mutta koska pesää ei löydetty eikä vuosien takaiset pesätkään enää ole puussa, niitä ei kelpuutettu ”tarkastettuihin”.

 Varpushaukka

Yksi varpushaukan pesä löytyi Karviasta

Maakotka

Yhdellä reviirillä todettiin asumisen merkkejä (”melko varmasti maakotka”). Katsotaan taas  ensi vuonna.

Merikotka

 1 poikaspesä metsäseudulta. Kahdella muullakin reviirillä asumisen merkkejä, mm. lahnan suomuja ja n. kilosen hauen päitä. Näyttää kelpaavan teeret ja sorsatkin. Neljäs tarkastettu reviiri, jossa viime vuonna poikanen, oli tänä vuonna asumaton.

Pöllöt

Yks viiru Kankaanpäässä risupesässä. Lapinpöllöstä näköhavainto.

Kanahaukan pesimätiheyden määrittäminen

11.09.2013
Tapio Niemi

Kanhaukan todellisen pesimätiheyden määrittäminen


Breeding population of goshawk (Accipiter gentilis) varies each year, because of the food situation and other factors. All territories are not known by inspectors. This paper try to specify actual number of goshawks in study area, using the data collected from well-known territories. First total amount of  goshawk territories in municipally area are calculated mathematically and the basis of map inspections. Yearly variations of population are specified using nesting index collected from well-known area. Results are shown in the tables.


Kanahaukka on melko selväpiirteinen reviirilintu. Pesät löytyvät hyvillä alueilla keskimäärin 4-5 km välein. Pesimäkanta myös vaihtelee vuosittain melkoisesti, johtuen ravintotilanteesta ja muista seikoista.
Kaikki reviirit eivät ole tarkastajien tiedossa. Tässä kirjoituksessa on pyritty määrittämään kanahaukan todellinen parimäärä tutkimusalueella käyttäen hyväksi tunnetuilta reviireiltä vuosittain kerättyä aineistoa.

Ensiksi on selvitetty tutkittavien kuntien pinta-alat ja metsävarat käyttäen Metsäntutkimuslaitoksen aineistoa (METLA 2011). Perustuen karttaselvitykseen, nykyiseen reviiriaineistoon, muihin tutkimuksiin (Haukioja 1970) ja omaan 30 vuoden kokemukseen, mahdollinen reviirimäärä on laskettu jokaiselle kunnalle erikseen. Tiedot on esitetty taulukossa 1.

Kunnan todellisen pinta-alan sijasta oleellisena pidän metsämaan pinta-alaa. Esim. Honkajoen metsämaan osuus kokonaispinta-alasta (Metsämaa %) on huomattavasti pienempi kuin Noormarkun tai Pomarkun. Myös vanhojen metsien osuus on esitetty taulukossa. Kuusimetsien osuus metsämaasta (Kuusi %) on myös mielenkiintoinen, koska mäntyvaltaisilla alueilla Honkajoella ja Karviassakin kanahaukka selvästi etsii kuusimetsiä pesimäpaikoikseen. Tosin pari reviiriä siellä on jäänyt turpeennostotyömaan allekin.

Jokaiselle kunnalle laskettu kanahaukan reviirimäärä on esitetty kokonaislukuna. Lisäksi paritiheytenä metsämaan 100km2:ia kohti. Taulukko 1 viimeisessä sarakkeessa on laskettu keskimääräinen reviirikoko (km2).

Table 1. Arial forest properties and calculated nest amounts of  Goshawk (Accipiter gentilis) in every municipality of
insvestigation area

Kanahaukan pesivä parimäärä vaihtelee vuosittain. Hyvin tutkituista reviireistä osa jää autioksi. Taulukossa 2 on esitetty vuosittaiset pesimäindeksit (pesivien parien määrä tarkastetuista) hyvin tutkituilta reviireiltä Siikaisten, Noormarkun ja Pomarkun alueelta vuosilta 2000-2013. Pesimäindeksiä on käytetty taulukossa 3, määritettäessä pesivän kannan suuruutta koko kunnalle.

Table 2. Yearly nesting index of Goshawk (Accipiter gentilis)
in selected municipality areas

Taulukossa 3 on laskettu pesivä parimäärä ja paritiheydet kunnittain vuosilta 2000-2013. Parimäärä on määritetty seuraavasti: Ensin lasketaan kunnassa kyseisenä vuonna tarkastuksissa varmistetut pesinnät. Tähän lukuun on lisätty ne asutut reviirit, jotka eivät ollenkaan ole tarkastajan tiedossa. Tämä onnistuu helposti seuraavasti: Ensin lasketaan kunnan löytymättä olevat reviirit vähentämällä kunnan laskennallisesta reviirimäärästä (Taulukko1) ko. vuonna tiedossa olleet, hyvin tarkastetut reviirit. Tämä luku kerrotaan kunnan vuosittaisella pesimäindeksillä (Taulukko 2.). Koska oletetaan ja kokemuksen perusteella tiedetään että hyvin tarkastetuista reviireistäkin 5-10%:lla pesä  löytymättä, pesimäindeksiä tässä tapauksessa korotettu 7,5%.

Itse asiassa vain Siikaisten, Noormarkun ja Pomarkun kunnissa laskennassa on käytetty suoraan kunnan pesimäindeksiä. Muissa kunnissa on käytetty taulukossa 2 esitettyä keskiarvoa. Tämä siksi, että eräissä kunnissa parimäärä on jo alkuaan pieni tai tiettyinä vuosina tarkastettujen reviireiden määrä liian vähäinen luotettavan analyysin muodostamiseksi.

Table 3. Calculated yearly total  nest amount of Goshawk (Accipiter gentilis)
in every municipality area.

Taulukossa 4 on esitetty löytymättömien pesäreviirien osuus (ADD)  vuosittain kolmen tutkimuskunnan osalta.

Esim. vuonna 2000 Siikaisissa on esitetty pesivän 7 paria, joista löytymättömiä 3 kpl. Siis löydettyjä 4 kpl.
Vuonna 2011 Pomarkusta esitetty pesiväksi parimääräksi  4 kanahaukkaa, löytymättä 0,2(=0) paria. Siis 4 paria löydetty tuona vuonna.

Vuosittain tarkastettujen/pesivien kanahaukkareviirien määrät esitetty tarkemmin allekirjoittaneen muissa kirjoituksissa, mm. tässä plogissa.

Table 4. Yearly nesting pairs of Goshawk (Accipiter gentilis)
in selected municipality areas.  Proportion of calculated unknown
nest (ADD) can be shown in red.

Esitetyllä tavalla alueen parimäärästä pystytään esittämään kattava arvio, vaikka kaikkia reviireitä ei ole tiedossa. Riittää kun riittävän suuri ja luotettava otos alueen reviireistä tunnetaan.