Kesän 2025 petolintukatsaus

 

"Let's dance in style, let's dance for a while
Heaven can wait, we're only watching the skies
Hoping for the best but expecting the worst
Are you gonna drop the bomb or not?

Let us die young or let us live forever
We don't have the power but we never say never
Sitting in a sandpit, life is a short trip
The music's for the sad men

Can you imagine when this race is won
Turn our golden faces into the sun
Praising our leaders, we're getting in tune
The music's played by the, the mad man

Forever young, I want to be forever young
Do you really want to live forever?
Forever, and ever
Forever young, I want to be forever young
Do you really want to live forever?"

Forever young, Alphaville

Tiivistelmä: Viime talvi oli lauhimmasta päästä viimeisellä 10-vuotisjaksolla. Lunta Porista etelään parhaimmillaan kymmenkunta senttiä. Kanalinnuista pyy oli selvästi taantunut. Onnistuin varmistamaan 147 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 19 paria viimevuotista enemmän. Vanhojen kanahaukkametsien hakkuut olivat voimakkaita, myös pesintäaikana. Mutta kanahaukka sinnittelee edelleen kaupunkiseutujen ja taajamien turvin hakkuaukkojen reunametsissä. Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1 ja vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.

Abstract: Enclosed  presentation of this year's Goshawk (Accipiter gentilis) nesting success in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species also presented. A total of  147 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Annual nesting index can be seen in Figure 2.

Yleistä

On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa. Tänäkin vuonna oli useiden lokusten aukkoja hyvillä riistamailla, joissa olisi ollut tarjolla myös komeita kanahaukkametsiä. Näyttää siltä, että jos pesivä pari häviää, vaikka metsien hakkuun seurauksena, ja muuttaa muualle, se vetää mukaansa pari naapurireviiriä.

Moni on rakentanut 500 pesäalustaa, mutta kuka on rakentanut 650 ?

Muutamia yleisiä havaintoja. 

Rastaskerttuset olivat vielä 80-luvulla harvinaisuuksia, mutta nyt niiden voimakasta laulua pääsee kuulemaan useammalla  varsinaissuomalaisella ruovikkoalueella. Itsekin sain yhden havainnon. Edellinen taisi olla vuodelta -85 Espanjasta.

Peltosirkkua ja pohjansirkkua tänäkin vuonna  muistiinpanoissa nolla kappaletta.

Ruisrääkkä narisi muutamassa paikassa. Se vaikuttaisi runsastuneen. Muuten ei lintumaailmassa tullut vastaan isompia yllätyksiä.

Sää

Lokakuussa 2024 tyypillistä syyssäätä.

Marraskuussa syksy jatkuu. Tuulta ja sadetta saadaan. Loppukuusta lunta 15 cm. Sulaa kuitenkin pois.

Joulukuu föhn-tuulta ja plussaa. Kuun puolivälissä pakkasjakso. -10 astetta ja lunta 10 cm. Sulaa pois kuun loppuun mennessä. Jouluna +3.5, lunta 9 cm. Kuun keskilämpötila -0.4.

Tammikuu lauha. 15.1. +5 astetta, lunta 10 cm. Sulaa pois kuun loppuun mennessä. Kuun keskilämpötila -1.4 astetta.

Helmikuu pientä pakkasta, melko lumetonta. Kuun keskilämpötila -2.2 astetta.

Maaliskuussa tyypillistä kevätkeliä. Melko lumetonta. 22.3. leskenlehti kukkii Söörmarkussa. Sinivuokko kukkii 26.4. Lämpötilakeskiarvo  +2.0 astetta, joka on mittaushistorian lämpimin. 

Huhtikuu oli lauha. 3.4. +16 astetta. kuun puolivälissä vähän lunta. 25.4. Porin koivut hiirenkorvalla.

Toukokuu kolea. Sadettakin saatiin  enemmän kuin normaalisti. Peruna maahan 7.5. Yöllä -5 astetta pakkasta.

Kesäkuu edelleen koleaa, ei yhtään hellepäivää. Keskilämpötila 13.7 astetta.

Heinäkuu kolmanneksi lämpimin mitatuista. Keskilämpötila 19.9 astetta.

Päiväpetolintujen pesintätiedot

Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu: 

1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana 

2. On pesä puussa

3. On pesämetsää >2ha

Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut. 

Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.

Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.

Pesien etsintään ja tarkastukseen käytetty aika oli samaa suuruusluokkaa kuin viime vuosina.

Ravintotilanteesta

Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten metsäkanalintuja (20%), nimenomaan pyitä. Varislintuja näkyi  14%. Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrästä  sepelkyyhkyjä 20%, rastaita 20%, pyitä 15%, harakoita 7%, närhiä 6%, taveja 4% ja oravia 3% muita 25%.

Harvinaisemman saaliin  kilpailun voitti tänä vuonna hiirihaukalla. Toiseksi pääsi varpuspöllö. Mitään kovin harvinaisia saaliita ne ei ole. Sopivasta pesäalustasta tulee usein kiistaa, joka päättyy hiirihaukkanaaraan syömiseen. Usein menee hiirihaukan pojatkin. Varpuspöllö toisaalta asustaa jokaisessa kanahaukkametsässä, joten sen päätyminen saalislistalle on hyvin todennäköistä. 

Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 1.5. 6 kukkoa. Soidin on säilynyt samalla paikalla yli 25 vuotta lähes yhtä elinvoimaisena. Saattaa säilyä vielä pitkään, ellei hakkuut osu tähän rämettyneeseen rinnemetsään. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1. 

Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut  yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2025

Metsoindeksissä näytti pientä noususuhdannetta. Teeren runsausindeksi oli myös hieman nousuvoittoinen. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä viimevuotiseen tapaan kohtuullisesti. Oravakannoissa  ei indeksin valossa ole havaittavissa suurta muutosta. Vuosittainen hajonta indekseissä johtui suurelta osin pienistä otosmääristä. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.

Kaavio 1.2 Metson, teeren, oravan ja jäniksen runsausindeksit 2010–2025

Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 1.19/km2. Tulos oli seurantajakson huonoin. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa. Myös poikueita näkyi vähänlaisesti. Yleensä 1-5 poikasta. 

Luke  raportoi myös -13% laskusta pyykannoissa Satakunnassa viime vuoteen verrattuna. Luken tiedot syksyn riistakolmiolaskennoista/ yks/km2. Omat tiedot kevään linjalaskennoista/paria/km2.

Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2025. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100. Indeksin mukaan pyykannat olisivat vain n. 60% vuoden 2008 tasosta.

Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2025

Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään. Nyt havaittavissa selvää piristymistä. Metsämyyrät kävivät pyydyksiin ja suurin osa niistä nuoria. Mistään huipusta ei voi vielä puhua, mutta jos sitten ensi vuonna. 

Peltomyyrää tavattiin metsissä satunnaisesti. Samoin metsähiiri kävi huonosti loukkuihin syksyisessä koepyynnissä.

Syyskuun alussa siis suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 130 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha. 

Kaaviossa kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2025. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa keskim. hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta. 

Indeksistä voi ainakin päätellä sen, ettei viimeiseen 15 vuoteen huippuvuosia ole esiintynyt. 90-luvun lopulla saatiin parhaimmillaan 500 yks/ha -tuloksia. Saattoi peltomyyrän tiheys metsäalueilla olla saamaa luokkaa. Karikekerros oli täynnä myyrien polkuja ja mustikanlehdet syöty.

Ampiaiset. Ampiaisvuosi vaikutti kohtalaisen normaalilta. Varsinaisia koepyyntejä ei tänä vuonna suoritettu. Havaitut lajit olivat piha-ampiainen (V.vulgaris), puna-ampiainen (V.rufa) ja saksanampiainen (V.germanica)

Piha-ampiaisen pesä

Kanahaukka

Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.

Kaksi paria pesi isopuustoisella rämeellä. Yksi pesä oli yli 15 metrisessä istutusmännikössä, joka rajoittui vanhaan metsään. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.

Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä.

Vaikka kanahaukka onkin pesinnän suhteen tiukka reviirilintu, saalistusalueet joustavat. Olen nähnyt haukan nousevan saaliin kanssa korkealle lähellä naapurin pesää ja lähteneen sitten liitämään kohti omaa pesää. Joskus haukka on kantanut saalista vieraan pesän takaa, naapuripesän läheltä ohittaen. Lintujärveltä saalista on kannettu kahteen suuntaan. Eräältä pesältä koiras nousi heti korkealle ja suuntasi matkalentoon kohti taajaman keskustaa, usean kilometrin päähän. Reviirikiistojakin n. kilometrin päässä pesästä olen haukkojen välillä todennut. Läheisillä naapureilla saattaa olla sukulaisuussuhde. Pitää muistaa, että arviolta 30 % aikuisista haukoista ei ole pesiviä, vaan elinvoimaisen reviirin vapautumista odottavia. Jos saman koiraan on todettu ruokkivan kahta naarasta, varmasti myös saamaa naarasta on ruokkinut kaksi koirasta.

Talven keskilämpötila oli -1.3 (viime vuonna -5.7 astetta). Keväinen ennuste talven keskilämpötilan perusteella lupasi nousua viimevuotiseen pesintäaktiivisuuteen verrattuna. Nousua saatiinkin. osa selittyi uusilla reviireillä. Viime vuonna 58% aktiivisiksi tulkituista reviireistä aloitti pesinnän. Tänä vuonna vastaava luku oli 63%. Näin laskien kasvua olisi siis 5%:a.

Muninta alkoi normaaliin tapaan huhtikuun puolivälistä alkaen.

Kanahaukkojen välillä on huomattavia yksilöllisiä eroja pesän rakennuksessa. Jotkut haluavat rakentaa aina korkeammalle, jotkut matalammalle, jotkut kuuseen, toiset mäntyyn, jotkut haluavat vaihtaa pesäpuuta lähes joka vuosi. Jotkut myös eivät näytä ymmärtävän, kuinka hennoille oksille risupesän voi rakentaa. Yritetään aina vain samaan paikkaan, vaikka se joka vuosi on siitä pudonnut. Ja vaikka paikka vaihdettaisiinkin, se putoaa sieltäkin, ei myrskyllä, vaan kevään ensimmäisellä kunnon sateella, munat mukana.

Etsintäsäät olivat kyllä kuivat. Varsinaisia hellepäiviäkään ei ollut kuin muutama. 30 asteen helle menee mukavuusalueen ulkopuolelle. Aikaisen aamuvuoron klo 02-11 pystyi silti tekemään ilman isompaa tuskaa.

Helkama Oiva jatkaa siitä minkä tie päättyy!

Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2025 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.

Kuva 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta

Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta, Turun ja Kihniön väliltä. Loimaan-Alastaron alueelle tehtiin muutama päivän retki, jolla tarkistettiin viimevuotiset reviirit ja etsittiin uusia. Pohjois-Satakunnassa reviirit ovat edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti. Turun seudun kaupunkihaukkojen etsiminen alkaa olla melkoista pakkopullaa. Olisinkin valmis vaihtamaan kolme turkulaispesää esimerkiksi kahteen kihniöläiseen. Ei haittaa vaikka olisi viimeksi pesinyt 20 vuotta sitten. Kiikoisista jo löysinkin pesän, mutta saa sen toisenkin mulle ilmoittaa.

Varsinaisesti ensimmäinen itse löytämäni kanahaukan pesä on vuodelta -74. Se pesii siellä vieläkin, pesäalustalla n. 400 m ensimmäisestä pesästä. Yhteensä tältä reviiriltä tiedetään 10 pesää. Myöhemmin löysin reviiriltä aikaisemman pesän, jossa oli pesitty ainakin vuonna -66. Tuolloin kylän vanhemmat pojat pyydystivät sieltä lentopoikasen. Ilmeisesti omasin jo tuolloin jonkinlaista mainetta petolintumiehenä, koska minua pyydettiin naaras juvia määrittämään. Muistan, että tehtävä ei ollut aivan helppo. Haukkatuntemukseni tuolloin perustui lähinnä isän Metsästys&Kalastus-lehtien selailuun ja  sen kuvitukseen kuului yleensä vain aikuisia kanahaukkoja. Mutta muistan yhä vielä elävästi sen pitkittäisviiruisen olemuksen ja pelottoman, tuiman katseen.

Porin ympäristössä pesii vielä vahva kanta. Turussa kanahaukkojen pesintä vaikuttaa minun tilastossa taantuneen, mutta varmasti siellä pesii enemmän kuin tuo minun merkitsemä 1 kpl. Noormarkunkin kanahaukat olivat taas intoutuneet keskimääräiseen pesintään pienen hiljaiselon jälkeen.

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2025 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella.  Pesintäindeksi oli koko aineistosta 160 ja Pohjois-Satakunnassa 148 eli samansuuntaisesti mennään.

Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2025

Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.  Reviireitä tarkastettiin 230. Asutuiksi todettiin 154 kpl. Näistä pesittyjä oli 147 pesää.

Kanahaukan lähipesintöjä ei tavattu

Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 38 kpl, joista 15 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 314.

Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 68 pesää oli männyssä, 25 koivussa, 15 haavassa, 1 tervalepässä ja 579 kuusessa. Vuosina 2017–2025  noin 60 % kanahaukan kuusessa olleista luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 46 %  kanahaukoista. 

Motoille kesäkuun alku tuntui olevan kiireisintä aikaa. Useita haukanpesiä päätyi jälleen oksakasoihin. Eräällä asutulla pesällä olin 14.6. samaan aikaan moton kanssa. Pesäpuu oli jo kaadettu. Pesän löysin maasta sen läheltä. Poikasista enkä emosta en enää saanut mitään havaintoa.

Kuvassa näkyy kanahaukan pesä 14.6. jonka hakkuukone on pudottanut. Poikasista ei havaintoa

Hiirihaukka 

Hiirihaukat pesivät tänä vuonna tavanomaisen keskinkertaisesti. Ilmeisesti vesimyyriä ja peltomyyriä löytyi, ainakin paikoin.

Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 30 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 16 reviiriä.

Mehiläishaukka

Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin, vaikka piti olla kohtuullinen ampiaisvuosi. Tiira-järjestelmän mukaan keväthavaintoja oli lähes täsmälleen yhtä paljon tänä vuonna kuin viime vuonnakin. Sen perusteella voisi arvioida mehiläishaukkoja tulleen Suomeen, jos ei nyt normaalisti, niin ainakin saman verran kuin viime vuonna. Karaistuneet konkarit pesivät aina jossain, mutta niitäkin tuntui olevan vähän. 

3 pesäpaikkaa tarkastin. Yhdellä reviirillä emo lähti pesän läheltä. Pesintää ei päästy varmistamaan. Ei saaliinkantoja eikä muita havaintoja.

Varpushaukka

 Varpushaukoista hyvin vähän havaintoja. Ei mitään suoraan pesintään viittaavaa. Voisin jopa väittää, että varpushaukat vähissä.

Haarahaukka

Ei havaintoja

Maakotka

Ei havaintoja

Merikotka

Ei pesimähavaintoja. Merikotkia kyllä näkyi lähes päivittäin.

Pöllöt

Varpuspöllöt vaikuttivat oudon hiljaisilta ja poissaolevilta. Ei tule mieleen yhtään havaintoa kuluneelta kaudelta. Aamuyön ääntelijöitä syksyisissä metsissä kuitenkin normaalisti.

Viirupöllö, kaksi lentopoikuetta.

Lapinpöllö, ei havaintoja.

Liikkeellä pitää olla aikaisin, jos jotain haluaa nähdä tai kuulla