Tiivistelmä: Viime talvi oli viimevuotista hieman lauhempi. Lunta riitti huhtikuun puoleen väliin. Sitä oli parhaimmillaan 15-20 cm. Kanalintukannat olivat samalla tasolla kuin kesimäärin viime vuosina. Onnistuin varmistamaan 141 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 8 paria viimevuotista Enemmän. Kanahaukka sinnittelee kaupunkiseutujen ja taajamien turvin hakkuaukkojen reunametsissä Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1 ja vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.
Abstract: Enclosed presentation of this year's Goshawk (Accipiter gentilis) nesting success in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species also presented. A total of 141 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Annual nesting index can be seen in Figure 2.
Yleistä
On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa. Tänäkin vuonna oli useiden lokusten aukkoja hyvillä riistamailla, joissa olisi ollut tarjolla myös komeita kanahaukkametsiä. Olivat kuitenkin muuttaneet klustereihin kavereiden luokse. Näyttää siltä, että jos pesivä pari häviää, vaikka metsien hakkuun seurauksena, ja muuttaa muualle, se vetää mukaansa pari naapurireviiriä.
Muutamia yleisiä havaintoja. Kottaraiset näyttävät runsastuneen ilahduttavasti. Kottaraiset, niiden laulu, varoitusäänet, poikasten suriseva kerjäys kuuluvat erottamattomasti lapsuudenmaisemaani. Kottaraiset pesivät runsaina lähes joka metsätorpan pihapiirissä. 60-70-luvun vaihteessa ne hävisivät. Muutos oli äkillinen. Kottaraiset lähtivät keskellä kesää ja jättivät poikaset kuolemaan pönttöihin. Eivätkä tulleet takaisin.
Myös punatulkkuja oli jostain syystä runsaasti. Niitä näkyi talviruokinnalla ja yllättävän paljon myös pesintäaikaan. Normaalisti punatulkut kesän tullessa häviävät pesimään kuusikoiden pimentoihin. Nyt niitä kuului ja näkyi lähes jokaisella metsäretkellä.
Sää
Lokakuu taisi taas olla mittaushistorian lämpimin. Tyypillisesti sadetta, välillä vähän poutaa.
Marraskuussa sää jatkui epävakaisena. Lämpötila pysytteli alkukuusta plussan puolella, yöpakkasia. 20.11 satoi ensilumen. Kuun loppu koleaa koillisvirtausta. Päivälläkin pakkasta.
Joulukuussa kolea sää jatkui. 13.12. -9 astetta pakkasta, 15 cm lunta kovan tuulen kanssa. Jouluaattona -2-astetta, lunta maassa 8 cm. Uudenvuoden aattona +5-astetta, lunta 8 cm, kovaa tuulta. Kuun keskilämpötila Porissa -3.5 astetta.
Tammikuu enimmäkseen plussalla, välillä pikkupakkasta. Lunta muutama sentti. 26.1. jäät lähteneet Porin Kokemäenjoen Luotsimäenhaarasta ja Raumanjuovasta. Kuun keskilämpötila -1.4, joka selvästi pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.
Helmikuussa lunta maassa parhaimmillaan 15 senttiä. Pikkupakkasia. 13. päivänä Kaarinassa +9 astetta lämmintä. Lämpötilakeskiarvoksi tuli -1.9 –astetta, mikä tarkoittaa huomattavasti keskimääräistä lämpimämpää keliä.
Maaliskuussa koleaa. Lunta parhaimmillaan 14 cm. Jakson keskilämpötila -2.5, ollen selvästi pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella.
Huhtikuu lupailee kevättä. 4.4. Nokkosperhonen lentää. 6.4. sinivuokko kukkii. 9.4. lumi kadonnut mittauspaikalta. Kuun keskilämpötila +4.5 astetta, joka keskiarvojen yläpuolella.
Vappuna päivällä +10, yöllä -2. Valkovuokot kukkivat. 8.5. koivut hiirenkorvalla. Toukokuun keskilämpötila +10 –astetta, joka lähellä keskiarvoa.
Alkukesä kuivaa. Ennen juhannusta 30-asteen helteitä muutama päivä. Helteet olivatkin siinä. Kesäkuu oli selvästi keskiarvoja kuivempi eli sadetta vain 44 mm, joka on vain 78% tavanomaisesta. Heinä- ja elokuussa sateita saatiin selvästi yli keskiarvon eli yli 100-110 mm. molempina kuukausina
Päiväpetolintujen pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja tarkastukseen käytetty aika oli samaa suuruusluokkaa kuin viime vuosina.
Ravintotilanteesta
Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten metsäkanalintuja (26%), nimenomaan pyitä. Varislintuja näkyi 14%. Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrästä sepelkyyhkyjä 20%, pyitä 19%, rastaita 10%, harakoita 7%, samoin oravia 7%, närhiä 6%.
Harvinaisemmaksi saaliiksi julistettiin tänä vuonna varpushaukka, joka oli saalistettu kahdella pesällä. Erityismaininnan sai vihervarpunen, jonka jätteet löytyi yhdeltä pesältä.
Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 1.5. seitsemän kukkoa. Soidin näytti jakaantuneen kahteen soivaan parttiin, jotka noin 200 m:n etäisyydellä toisistaan. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
 |
| Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2023. Yearly numbers of Capercaillie (T.urogallus) at a Courtship Display territory |
Metsoindeksissä näky edelleen laskeva suuntaus. Teeren runsausindeksi oli hieman nousuvoittoinen. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä viimevuotiseen tapaan kohtuullisesti. Oravakannoissa ei indeksin valossa ole havaittavissa suurta muutosta. Vuosittainen hajonta indekseissä johtui suurelta osin pienistä otosmääristä. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.
 |
| Kaavio 1.2 Metson (T.urogallus), teeren (L.tetrix), jäniksen (Lepus timidus) ja oravan (Sciurus vulgasis) runsausindeksit 2010–2023. Abundance Index of certain prey species |
Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 2.39/km2 Siis pientä nousua viime vuodesta. Kokonaisuutena pyykannat ovat pysyneet melko samalla tasolla viime vuosina. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.
Luke raportoi Satakunnassa 10.3 linnun yksilömäärää/km2, sisältäen poikasia. Tulos on noin 10% viimevuotista parempi
Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2023. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
 |
| Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2023. Yearly abundance index of Hazel grouse (T.bonasia). |
Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään. Heikolta näyttää edelleen. Metsämyyräkannat edelleen heikkoa. Peltomyyrää tavattiin metsissä satunnaisesti. Samoin metsähiiri kävi huonosti loukkuihin syksyisessä koepyynnissä. Tästä huolimatta alkutalvesta myyriä ja hiiriä pyydystettiin useampi kappale omakotitalon sisältä.
 |
| Metsämyyrä satimessa. Trapped Bank vole (C.glareolus) in trial catch |
Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 50 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.
 |
| Metsämyyrän runsausindeksi. Yealy abundance of bank vole (C.glareolus) |
Kaaviossa kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2023. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta.
Ampiaiset. Huono ampiaisvuosi. Asunnoissa erittäin vähän pesiä. Metsissä ei näkynyt juuri ollenkaan. Keväällä naaraita vähän. Loppukesän kuusten humina vähäistä. Ei siis ampiaisia kirvajahdissa. Tosin yhden voimakkaan huminan havaitsin Ahlaisissa haavassa, johon aamun ensimmäiset auringonsäteet loivat otolliset saalistusolosuhteet. Puussa oli pörriäisiä varmaan satoja. Ehkä enimmiltään kuitenkin kimalaisia. Syksyllä ampiaisia kuitenkin ilmaantui kohtuullisesti nauttimaan ylikypsistä omenoista ja piknik-vieraiden makeissa leivonnaisista.
 |
| Syksyllä ampiaiset pitävät kypsistä hedelmistä. Wasp on apple |
Pihapiirissä suoritettiin koepyynti elokuun alussa. Saaliiksi tuli 8 kpl ampiaisia/rysä/vuorokausi. Kaikki katsottiin yleiseksi ampiaiseksi (V.vulgaris).Metsäseudulla havaittin lisäksi puna-ampiaista (V. rufa).
Kanahaukka
Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.
Kaksi paria pesi isopuustoisella rämeellä. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.
Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä.
Vaikka kanahaukka onkin pesinnän suhteen tiukka reviirilintu, saalistusalueet joustavat. Olen nähnyt haukan nousevan saaliin kanssa korkealle lähellä naapurin pesää ja lähteneen sitten liitämään kohti omaa pesää. Joskus haukka on kantanut saalista vieraan pesän takaa, naapuripesän läheltä ohittaen. Lintujärveltä saalista on kannettu kahteen suuntaan. Eräältä pesältä koiras nousi heti korkealle ja suuntasi matkalentoon kohti taajaman keskustaa, usean kilometrin päähän. Reviirikiistojakin n. kilometrin päässä pesästä olen haukkojen välillä todennut. Läheisillä naapureilla saattaa olla sukulaisuussuhde. Pitää muistaa, että arviolta 30 % aikuisista haukoista ei ole pesiviä, vaan elinvoimaisen reviirin vapautumista odottavia. Jos saman koiraan on todettu ruokkivan kahta naarasta, varmasti myös saamaa naarasta on ruokkinut kaksi koirasta.
Talven keskilämpötila oli -2.3 (viime vuonna -4.0 astetta). Keväinen ennuste talven keskilämpötilan perusteella näytti hyvää pesintäaktiivisuutta. Pesintä jatkuikin vahvana.
Muninta alkoi normaaliin tapaan huhtikuun puolivälistä alkaen.
Kanahaukkojen välillä on huomattavia yksilöllisiä eroja pesän rakennuksessa. Jotkut haluavat rakentaa aina korkeammalle, jotkut matalammalle, jotkut kuuseen, toiset mäntyyn, jotkut haluavat vaihtaa pesäpuuta lähes joka vuosi. Jotkut myös eivät näytä ymmärtävän, kuinka hennoille oksille risupesän voi rakentaa. Yritetään aina vain samaan paikkaan, vaikka se joka vuosi on siitä pudonnut. Ja vaikka paikka vaihdettaisiinkin, se putoaa sieltäkin, ei myrskyllä, vaan kevään ensimmäisellä kunnon sateella, munat mukana.
Tänäkin keväänä kiinnitin huomiota kopin pesintään kanahaukan pesien läheisyydessä. Pienellä muistin ja muistikirjojen selailulla löysin kymmeniä tapauksia. Lähellä olemisella tarkoitan alle 500 m:n etäisyyttä. Lähimmän korpin pesinnän olen todennut n. 200 m:n päässä asutusta kanahaukan pesästä. Mitä hyötyjä yhteiselosta voisi olla? Puolustautuminen merikotkaa vastaan tulisi ensimmäisenä mieleen. Kanahaukka joskus käyttää vanhoja korpin pesiä pesäalustanaan. Toisinaan korpin jätteitä löytyy kanahaukan ruokapöydästä. Kerran olen löytänyt myös kanahaukkakoiraan jätteet korpin pesän alta. Tosin haukka ei todennäköisesti ollut korpin tappama. Lähekkäisellä pesinnällä saattaa olla luonnolliset syyt. Vankkoja pesäpuita, joita myös korppi tarvitsee, on yhä harvemmassa. Korpin pesimätiheydet ovat kasvaneet. Tasavertaisena lajiparina ne ovat tottuneet sietämään toisiaan ja ”yhteispesintä” olisi todellisuudessa satunnaista. Yritetään tarkkailla tätäkin tulevina vuosina.
Etsintäsäät olivat kyllä kuivat. Varsinaisia hellepäiviäkään ei ollut kuin muutama. 30 asteen helle menee mukavuusalueen ulkopuolelle, kun varusteisiin kuuluu pelkästään kiikari ja corolla ilman ilmastointia. Aikaisen aamuvuoron klo 02-11 pystyi silti tekemään ilman isompaa tuskaa.
Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2023 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.
 |
| Kuva 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta. Dependence of abundance index of Goshawk agaist winter mean temperature |
Tänä vuonna kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta, Kaarinan ja Kihniön väliltä. Loimaan-Alastaron alueelle tehtiin yksi päivän retki, jolla tarkistettiin viimevuotiset reviirit ja etsittiin uusia. Pohjois-Satakunnassa reviirit ovat edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti. Turun seudun kaupunkihaukkojen etsiminen alkaa olla melkoista pakkopullaa. Olisinkin valmis vaihtamaan kolme turkulaispesää esimerkiksi kahteen kihniöläiseen.
Varsinaisesti ensimmäinen itse löytämäni kanahaukan pesä on vuodelta -74. Se pesii siellä vieläkin, pesäalustalla n. 400 m ensimmäisestä pesästä. Yhteensä tältä reviiriltä tiedetään 10 pesää. Myöhemmin löysin reviiriltä aikaisemman pesän, jossa oli pesitty ainakin vuonna -66. Tuolloin kylän vanhemmat pojat pyydystivät sieltä lentopoikasen. Ilmeisesti omasin jo tuolloin jonkinlaista mainetta petolintumiehenä, koska minua pyydettiin juvia määrittämään. Muistan, että tehtävä ei ollut aivan helppo. Haukkatuntemukseni tuolloin perustui lähinnä isän Metsästys&Kalastus-lehtien selailuun ja sen kuvitukseen kuului yleensä vain aikuisia kanahaukkoja. Mutta muistan yhä vielä elävästi sen pitkittäisviiruisen olemuksen ja pelottoman, tuiman katseen.
Porin ympäristössä pesii vielä vahva kanta. Turussa kanahaukkojen pesintä vaikuttaa taantuneen. Sen sijaan sähköpotkulaudat näyttivät räjähdysmäisesti lisääntyneen. Noormarkunkin kanahaukat olivat taas intoutuneet keskimääräiseen pesintään pienen hiljaiselon jälkeen.
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2023 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella. Pesintäindeksi oli koko aineistosta 166 ja Pohjois-Satakunnassa 148 eli sama kuin viimevuonnakin.
 |
| Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2023. Yearly abundance index of Goshawk (A.gentilis) |
Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Reviireitä tarkastettiin 218. Asutuiksi todettiin 150 kpl. Näistä pesittyjä oli 141 pesää.
Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 30 kpl, joista 11 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 289.
Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 50 pesää oli männyssä, 23 koivussa, 12 haavassa, 1 tervalepässä ja 521 kuusessa. Vuosina 2017–2023 noin 44 % kanahaukan luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 47 % kanahaukoista.
Hiirihaukka
 |
| Hiirihaukka varttunut pesäpoikanen ja kuoriutumaton muna. Grown up nestling of Buzzrd (B.buteo) |
Hiirihaukat pesivät tänä vuonna tavanomaisen keskinkertaisesti. Ilmeisesti vesimyyriä ja peltomyyriä löytyi, ainakin paikoin.
Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 24 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 12 reviiriä.
Mehiläishaukka
 |
| Noin viikkoiset mehiläishaukan pojat. Young nestlings of Honey buzzard (P.apivorus) |
Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin. Asiaan vaikutti varmasti ampiaiskato. Karaistuneet konkarit pesivät aina jossain, mutta niitäkin tuntui olevan vähän. Kokonaisuutena mehiläishaukkahavainnot PLY:n alueella keväällä ja syksyllä vaikuttivat tavanomaisilta. Itsellä ei paljoa havaintoja.
5 pesäpaikkaa tarkistettiin. Pesintä todettiin kahdella reviirillä, Jämijärvellä ja Honkajoella.
Varpushaukka
Varpushaukkoja näkyi kohtuullisen tavanomaisesti, etten sanoisi vähänlaisesti. Vain kolme pesähavaintoa. Tämä tilastolliset törmäilyt tapahtuivat tänä vuonna Nakkilassa, Noormarkussa ja Vehmaalla.
Haarahaukka
Ei havaintoja.
Maakotka
Ei havaintoja
Merikotka
 |
| Noin 4-viikkoinen merikotkan poikanen. Nestling of White-tailed eagle (H.albicilla) |
Vanhoja reviireitä ei varsinaisesti tarkistettu. Yksi poikaspesä sisämaassa havaittiin
Pöllöt
Varpuspöllön kanta näyttää vakaalta vuodesta toiseen. Varsinkin syyshuutelua kuuluu ennen auringonlaskua lähes jokaisesta varttuneesta metsästä. Ei pesähavaintoja
Viirupöllö, ei pesähavaintoja.
Lapinpöllö, ei havaintoja.
