Tiivistelmä: Viime talvi oli selvästi edellisvuotista kylmempi. Tammi-helmikuun vaihteeseen osui pakkasjakso, joka painoi talven keskilämpötilaa alaspäin. Lunta oli parhaimmillaan 10-20 cm. Kanalintukannat olivat samalla tasolla kuin kesimäärin viime vuosina. Onnistuin varmistamaan 97 kanahaukkapesintää Länsi-Suomesta. Se on 24 paria viimevuotista vähemmän. Pitkään jatkunut pesinnän noususuhdanne näyttää kääntyneen laskuun. Aluekohtaiset pesinnät on esitetty taulukossa 1 ja vuosittainen muutosindeksi kaaviossa 2.
Abstract: Enclosed the presentation of this year's Goshawk (Accipiter gentilis) nesting success in Western Finland according to my own study. Additional observations like annual weather and prey species situation are also presented. A total of 97 active nests were found. Regional distribution is shown in Table 1. Annual nesting index can be seen in Figure 2.
Pikku harvinaisuuksia on aina mukava tavata spontaanisti. Sinipyrstö, tuo Itä- ja Pohjois-Suomen vaarametsien laji, laulavana Varsinais-Suomessa oli tällainen. Se tuo mieleen mukavia muistoja nuoruusvuosilta, jolloin vielä ehti retkeillä muuallakin kuin näissä loppuun hakatuissa eteläsuomalaisissa hiilinieluissa. Kuuntelin ensi kerran sinipyrstöä spontaanisti Utsjoki-Kevolla noin vuonna -80. Olin myös paikalla, kun sinipyrstö lauloi Pyhä-Häkissä. Hieman myöhemmin melkein havaitsin sinipyrstön Koitelaisenkairassa. Kuljin vaaranrinnemännikköä ja kuulin sinipyrstöltä kuulostavan laulun kaukaa ylempää. Jätin rinkan siihen ja lähdin kipuamaan ylemmäs ääntä kohti. Kohta vakuutuin, että laulaja tosiaan oli sinipyrstö. Jouduin seuraamaan sitä melko pitkään, ennen kuin sain sen kunnolla kiikariin varmistaakseni lajin. Se osoittautui kuitenkin leppälinnuksi, joka koko aikana ei siis laulanut yhtään leppälintusmaista säettä. Lajinmäärityksen perusperiaatteiden lisäksi opin siltä reissulta sen, että koskaan ei kannata jättää rinkkaa tasaiseen vaaranrinnemännikköön, vaikka kuulisikin sinipyrstön laulavan jossain kaukana.
Yleistä
On väärin sanoa, että kanahaukat pyrkisivät pesimään mahdollisimman kaukana toisistaan. Päinvastoin, ne pyrkivät pesimään mahdollisimman lähellä. Mahdollisimman lähellä merkitsee kanahaukoille Länsi-Suomessa noin 4 kilometrin matkaa.
Kyllä moni on 500 pesäalustaa rakentanut, mutta kuka on rakentanut 600?
Sää
Lokakuun oli sateinen. Puolivälissä kylmä jakso, räntäsateita. Kuun loppupuoli lämmin.
Marraskuun alku sateinen ja lämmin. 3.11. Porissa uusi marraskuun lämpöennätys 14,7 astetta. Kuun lopussa myös suhteellisen lämmintä, +10 astetta.
Joulukuu 4. päivä satoi Noormarkussa 5 cm lunta, suli kohta pois. 6. päivä +6 astetta. Joulun alusviikko sateista, lauhaa +7 astetta. Kuun lopussa muutama sentti lunta.
Tammikuun alku kuivaa pakkaskeliä. 15.1. -23 astetta, lunta 11cm. 23.1 suojasi, lunta 20 cm, kuun vaihteessa uusi pakkasjakso.
Helmikuussa pakkaset jatkuvat. Päivällä -10 astetta, yöllä -20 astetta. 28.2 +8 astetta, lunta 9 cm.
Maaliskuussa sateista ja koleaa. 30. päivä lumet hävinneet pihasta ja jäät Porin Kokemäenjoesta. Sinivuokko ja leskenlehti kukkii.
Huhtikuun alku koleaa, yöpakkasia. 18. päivä +17 astetta
Toukokuun alussa yöpakkasia, päivällä +10 astetta. 12. päivä lämpesi kunnolla, +27 astetta, koivut hiirenkorvalla.
Ennen juhannusta alkoi hellejakso, joka kesti heinäkuun loppupuolelle.
Päiväpetolintujen pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa n. 50% vähemmän kuin viime vuonna.
Ravintotilanteesta
Pesäpaikoilla silmäillyissä saalisjätteissä oli eniten varislintuja (39%), metsäkanalintujen määrä oli viime vuodesta romahtanut 10%:iin. Yksittäisten lintulajien/-ryhmien määrästä harakoita oli 18%, rastaita 17%, pyitä vain 4%, närhiä 14%, sepelkyyhkyjä 10%. Oravia ja vesimyyriä näkyi ruokalistalla 4% kumpaistakin.
 |
| Hyvät plokkauskivet ovat ahkerassa käytössä |
 |
| Närhin sulat löytyvät useimmalta ruokailupaikalta |
Usein kanahaukan saalis on niin hyvin kynitty, ettei ruhossa oli jäljellä yhtään höyhentä määrittämistä varten.
Harvinaisemman saaliin kilpailun voitti tänä vuonna haukkapari Eurasta, joka oli saalistanut helmipöllön.
Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 2.5. 9 kukkoa ja 3 koppeloa . Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
 |
| Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2021 |
Metson ja teeren runsausindeksit asettuivat viimevuotiselle tasolle. Metsäjäniksiä näkyi tänä keväänä viimevuotista enemmän. Oravakannoissa ei näkynyt suurta muutosta viime vuoteen. Indeksit esitetty kaaviossa 1.2.
 |
| Kaavio 1.2 Metson, teeren, oravan ja jäniksen runsausindeksit |
Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi laskenta näytti 1.54/km2 Siis pientä laskua viime vuodesta. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.
Kuiva ja lämmin kesä oletettavasti oli poikueille edullinen.
Luke raportoi Satakunnassa 11,9 linnun yksilömäärä/km2, sisältäen poikasia. Tulos on noin 20% viimevuotista parempi
Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2021. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
 |
| Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2021 |
Jyrsijät. Myyrähuiput ovat antaneet odottaa itseään. Heikolta näyttää edelleen. Metsämyyräkannat ovat heikot. Peltomyyrää tavattiin metsissä satunnaisesti. Samoin metsähiiri kävi huonosti loukkuihin syksyisessä koepyynnissä. Tästä huolimatta alkutalvesta myyriä ja hiiriä pyydystettiin useampi kappale omakotitalon sisältä.
Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 45 yks/ha, peltomyyrä 45 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.
Kaaviossa kuvattu metsämyyrän runsausindeksiä vuosina 2011-2021. Indeksi -1.0 kuvaa erittäin huonoa kantaa, indeksin arvo 0.0 kuvaa hyvää ja indeksin arvo 1.0 huippuvuotta.
Ampiaiset. Huono ampiaisvuosi. Asunnoissa erittäin vähän pesiä. Metsissä ei näkynyt juuri ollenkaan. Keväällä naaraita vähän. Syksyllä ei minkäänlaista parveilua. Mehiläishaukan pesäpuiden alla kennoja vähän. Loppukesän kuusten humina vähäistä. Ei siis ampiaisia kirvajahdissa. Ampiaispyyntejä ei tänä vuonna suoritettu. Lajeista varmuudella määritettiin yleinen ampiainen ja puna-ampiainen.
Kanahaukka
Kuivista keleistä innostuneet motot puivat vanhoja kuuisikoita jälleen innokkaina touko-heinäkuun. Samalla tuhottiin melkoinen joukko maalintujen pesiä. Joku kokoomuslainen moto-yrittäjä voisi tehdä tästä kansalaisaloitteen. Vihreitä asia ei tunnu kiinnostavan.
Kuten aina, luonnonpesä rakennetaan kuusessa mieluiten latvanvaihtohaarukkaan tai oksasykeröön. Huono-oksaisissa säästömetsissä usein mäntyyn tai lehtipuuhun.
 |
| Eurokuntoon muokattu entinen pesämetsä |
 |
| Kanahaukan pesä vanhan kuusikon laidassa |
Yksi pari pesii edelleen isopuustoisella rämeellä, vaikka pesäpuu jäikin hakkuun reunapuuksi. Muuten pesäpaikat olivat normaaleja vanhoja kuusikoita tai kuusivaltaisia sekametsiä.
 |
| Tästä löysin kanahaukan pesän -84, ehkä taas 50 vuoden päästä joku muu löytää |
 |
Huhtikuun alussa kanahaukka nappasi variksen, putosi sen kanssa maahan omakotitalon takapihalle ja alkoi plokkaamaan saalista. Tuli kuitenkin häirityksi, yritti lentoon elävän, osittain kynityn variksen kanssa, ote lipesi ja kynitty varis lensi toiseen suuntaan, haukka toiseen. Kaikki kylän varikset ja harakat olivat todistamassa tapahtunutta. Rähinä jatkui vielä vartin haukan poistumisen jälkeen.
Vanhojen metsien pirstaleissa haukat yhä useammin joutuvat tyytymään kapeisiin kaistaleisiin aukkojen reunassa. Myöskään ihmistoiminnan läheisyyttä ei aina voida välttää. Yksi pesä näkyi suoraan talon yläkerran ikkunasta. Toinen pesä oli 40 metriä kesämökistä. Edelleen yksi pesä sijaitsi 3 metriä metsätiestä.
Vaikka kanahaukka onkin pesinnän suhteen tiukka reviirilintu, saalistusalueet joustavat. Olen nähnyt haukan nousevan saaliin kanssa korkealle lähellä naapurin pesää ja lähteneen sitten liitämään kohti omaa pesää. Joskus haukka on kantanut saalista vieraan pesän takaa, naapuripesän läheltä ohittaen. Lintujärveltä saalista on kannettu kahteen suuntaan. Eräältä pesältä koiras nousi heti korkealle ja suuntasi matkalentoon kohti taajaman keskustaa, usean kilometrin päähän. Reviirikiistojakin n. kilometrin päässä pesästä olen haukkojen välillä todennut. Läheisillä naapureilla saattaa olla sukulaisuussuhde. Pitää muistaa, että arviolta 30% aikuisista haukoista ei ole pesiviä, vaan elinvoimaisen reviirin vapautumista odottavia. Jos saman koiraan on todettu ruokkivan kahta naarasta, varmasti myös saamaa naarasta on ruokkinut kaksi koirasta.
Tänä vuonna pisin toteamani saaliinkanto oli 7,2 km. Se ei kuitenkaan ole ennätys. Muutaman vuoden takaa löytyy 7,9 km ja 7,4 km saaliinkanto. Lisäksi olen merkinnyt muistiin 5,2 km, 4,6 km ja 4,5 km saaliinkannot.
Talven keskilämpötila oli -3.5 astetta. Keväinen ennuste talven keskilämpötilan perusteella näytti 30 % pudotusta pesintäaktiivisuuteen. Ihan niin syvälle ei vajottu. Pesintäindeksi asettui 20 % viime vuotta alhaisemmalle tasolle.
Vuosi ei ollut kaikkein aikaisimpia. 4. huhtikuuta kuului reviireiltä kuitenkin jo soidinhuutelua ja paritteluääniä ja ensimmäisiä pesiä koristeltiin.
Kanahaukkojen välillä on huomattavia yksilöllisiä eroja pesän rakennuksessa. Jotkut haluavat rakentaa aina korkeammalle, jotkut matalammalle, jotkut kuuseen, toiset mäntyyn, jotkut haluavat vaihtaa pesäpuuta lähes joka vuosi. Jotkut myös eivät näytä ymmärtävän, kuinka hennoille oksille risupesän voi rakentaa. Yritetään aina vain samaan paikkaan, vaikka se joka vuosi on siitä pudonnut. Ja vaikka paikka vaihdettaisiinkin, se putoaa sieltäkin, ei myrskyllä, vaan kevään ensimmäisellä kunnon sateella, munat mukana.
Yhdellä pesällä todettiin emon kuolleen varhain keväällä. Jokin maapeto oli ruhon kuljettanut pois pesän läheltä.
Etsintäsäät olivat kyllä kuivat. Kuukausi 30 asteen hellettä menee silti mukavuusalueen ulkopuolelle, kun varusteisiin kuuluu pelkästään kiikari ja corolla ilman ilmastointia. Aikaisen aamuvuoron klo 02-11 pystyi silti tekemään ilman isompaa tuskaa.
Kokonaan uusilta alueilta pesiä ei ehditty etsimään.
Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Vuoden 2021 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.
 |
| Kuva 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta |
Tänä vuonna, selvästä laskusta huolimatta, kanahaukan pesintä oli edelleen hyvällä tasolla. Pesiä on etsitty mahdollisuuksien mukaan koko Länsi-Suomesta. Pohjois-Satakunnassa reviirit ovat edelleen melko hyvin hyppysissä. Etelämpänä reviireitä on tiedossa laikuttaisesti.
Laskua tuli kaikilla alueilla. Porin ympäristössä pesii vielä vahva kanta. Turussa kanahaukkojen pesintä vaikuttaa taantuneen. Sen sijaan sähköpotkulaudat näyttivät räjähdysmäisesti lisääntyneen. Järkyttävin tulos kuitenkin Noormarkussa, vain yksi pesivä!? Viime vuonna sentään seitsemän.
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä. Vuosina 2017–2021 pesien etsintää on harrastettu laajemmin Länsi- Suomessa. Uusilta alueilta löytyy helpoiten asuttuja reviireitä. Pohjoissatakuntalaisten peruskuntien indeksi on tästä syystä esitetty omana käyränään, joka ko. vuosien osalta on hieman kokonaisaineiston alapuolella. Pesintäindeksi oli koko aineistosta 128 ja Pohjois-Satakunnassa 118.
 |
| Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2021 |
Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Aktiiveja reviireitä tarkastettiin 197. Asutuiksi todettiin 98 kpl. Näistä pesittyjä oli 97 pesää.
Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 24 kpl, joista 9 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 257.
Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 35 pesää oli männyssä, 21 koivussa, 11 haavassa, 1 tervalepässä ja 453 kuusessa. Vuosina 2017–2020 runsas 58 % kanahaukan luonnonpesistä oli oksa-anomaliassa (tuulenpesä, latvanvaihto tms.). Pesäalustoilla pesi tänä vuonna 45 % kanahaukoista.
Hiirihaukka
Hiirihaukat pesivät tänä vuonna kohtuullisesti. Ilmeisesti vesimyyriä ja peltomyyriä löytyi, ainakin paikoin.
Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 37 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 18 reviiriä.
Kanahaukan ja hiirihaukan todettiin hautovan vain 420 m päässä toisistaan. Vanha ennätys oli 900 m.
Mehiläishaukka
Mehiläishaukkahavainnot jäivät vähiin. Asiaan vaikutti varmasti ampiaiskato. Karaistuneet konkarit pesivät aina jossain.
6 pesäpaikkaa tarkistettiin. Pesintä todettiin kahdella reviirillä Noormarkussa.
Varpushaukka
Varpushaukkoja näkyi kohtuullisen tavanomaisesti. Kolme pesähavaintoa. Tilastolliset törmäilyt pesintään tapahtuivat tänä vuonna Raumalla, Porissa ja Luvialla.
Haarahaukka
Ei havaintoja.
Maakotka
Ei havaintoja
Merikotka
Vanhoja reviireitä ei varsinaisesti tarkistettu. Yksi, ilmeisesti nuori, makailemassa pesäalustalla. Ei muita havaintoja.
Pöllöt
Varpuspöllön kanta näyttää vakaalta vuodesta toiseen. Varsinkin syyshuutelua kuuluu ennen auringonlaskua lähes jokaisesta varttuneesta metsästä, mutta usein vain kerran, joten pitää olla kärsivällinen. Pesähavaintoja muutama.
6. tammikuuta todistin reviirikiistaa Siikaisissa. Ensin soidinviheltelyä kahdelta suunnalta. Kohta viheltelijät olivat vierekkäin samassa metsässä. Sitten syyslaulun tyyppistä vihaääntä, nokan napsuttelua, taisivat siinä siivetkin läpistä yhteen.
Viirupöllöllä todettiin yksi pesintä pesäalustalla.
Lapinpöllöjä yksi hautova risupesällä
