sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Varpuspöllö, vanhojen metsien vakioasukas

 


Abstract: Territoy sample counts of pygmy owl (Glaucidium passerinum) in Western Finland 2017-2020. Observed density 7 active territory /100km2.

Vain kottaraisen kokoisen varpuspöllön levinneisyys ulottuu Metsä-Lappiin asti. Yleisin se on Etelä-Suomessa. Vuosien väliset vaihtelut eivät näytä lajilla olevan niin voimakkaita kuin monilla muilla pöllöillä. Lajin havaittavuutta on parantanut suuresti pesäpönttöjen rakennus.

Varpuspöllö metsästää myyriä, mutta myyräkantojen ollessa heikot, tappaa tehokkaasti myös varpuslintuja. Varpuspöllö viihtyy parhaiten vanhoissa, luonnontilaisissa havu- ja sekametsissä, joissa kolopuita on runsaasti. 

Selvitin varpuspöllön runsautta otosalueilta Siikaisissa. Selvitys tehtiin vuosien 2017-2020 aikana reviiriääntelyn perusteella keväisin ja syksyisin. Keväällä soidinaikaan  varpuspöllön saa melko helposti vastaamaan atrappiin. Parhaimmillaan kuulin kaksi pöllöä samaan paikkaan. Soidinpaikat olivat yleensä vanhan metsän läheisyydessä, mutta myös muuallakin, esim. maalaistalon pihassa. Syksyinen aamuhuuto kuuluu usein vain kerran tuntia-paria ennen auringonnousua, joten paikalla on oltava pidempään ja hyvissä ajoin.

Selvityksessä varpuspöllön tiheydeksi tuli n. 7 (6,69) reviiriä /100 km2 . Tiheys tarkoittaa Siikaisten kokoisella alueella  noin  22  aktiivista reviiriä. Omien muiden havaintojen perusteella tulos ei vaikuta ollenkaan yliarvioidulta.