Abstract:
Defining of concept "Kanahaukkametsä", the coniferous or mixed old-growth forest, preferred by Goshawk and other tree-nesting raptors. The following criteria are presented:
1. Spruce or mixed forest
2. Age over 80 years
3. Relascopic area about 30
4. Diameter of breast height over 30 cm
5. 600-800 stems in hectare
6. Shade-grown trees mostly lacking
7. Size of tree stand over 2 ha, over 10 ha when isolated piece of forest
Kanahaukka ja muut haukat ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain nojalla. Myöskään pesäpuita, joilla pesintä käynnissä ei saa kaataa. Yleisen oikeuskäsitteen vastaisesti pesäpuun kaataminen ei, de facto, ole rikos ellei tiedä, että se on pesäpuu. Tietämättömyys yhdistettynä lintuharrastajien haluttomuuteen kertoa pesäpaikkoja johtaa usein ei toivottuun lopputulokseen. Siksi pitäisikin keskittyä pesämetsien suojeluun pesäpuiden suojelun sijasta.
Pesimäaikaiset hakkuut eivät vahingoita yksistään haukkoja, vaan koko metsäluontoa.
Hakkuutoiminnassa pitäisi varmistaa riittävä vanhojen metsien osuuden säilyminen alueella.
Vanhaa hakkaamatonta metsää kutsutaan usein kanahaukkametsäksi. Kanahaukkametsää Etelä-Suomessa voitaisiin luonnehtia seuraavilla kriteereillä:
- Kuusimetsä tai kuusivaltainen sekametsä
- Ikä yli 80-vuotta
- Relaskooppiala luokkaa 30 kpl
- Rinnankorkeusläpimitta >30 cm
- Runkotiheys luokkaa 600-800 /ha
- Heikosti kehittynyt pensas- ja alispuukerros (silmäntasanäkymässä vain harmaita kuusenrunkoja, ei siis voimakkaasti taimettunut)
- Metsikön koko >2ha. Asutukseen ja viljelykseen rajautuvissa saarekkeissa >10ha.
1. Hakkuista kanahaukkametsissä pitäisi kokonaan pidättäytyä 15.4.- 15.7 välisenä aikana.
2. Löydetyt pesät ja niiden ympäristö suojataan soveltaen Luomuksen ohjetta (Luomus, 2017).
 |
| Lähde: Luomus, 2017 |
3. Pesämetsä on tärkeä, ei pesäpuu sinänsä. Puu on valikoitunut pesäpuuksi vain siksi, että siinä on sattunut olemaan sopiva oksasykerö, jonka varaan pesä on päästy rakentamaan pienin ponnistuksin.
4. Hakkuun alle jäävä pesäpuu voidaan pesimäajan ulkopuolella korvata säästyvään metsään rakennetulla pesäalustalla, mielellään alle 200 m päässä alkuperäisestä pesästä.
5. Mikäli kanahaukkametsän kriteerit täyttävä metsä hakataan, pitäisi alle kilometrin säteelle pesästä jäädä vähintään yksi >5 ha kokoinen kanahaukkametsä. Tällöinkin olisi hyvä varmistaa haukkaparin reviirillä pysyminen pesäalustalla.
6. Metsien oikeasta ikärakenteesta on huolehdittava. Tänään 60-vuotias metsä voi 20 vuoden kuluttua olla oikea kanahaukkametsä.
7. Kanahaukkametsän synty luontaisesti, ”kirveen koskematta”, saattaa viedä yli 200 vuotta. Silloinkin se helposti jää ylitiheäksi ja alijäreäksi rääseiköksi. Parhaiten kanahaukkametsä syntyy sopivalle maastopohjalle normaalein metsänhoidollisin toimenpitein. Päätehakkuu, istutus, 2-3 harvennusta ja 80 vuoden kuluttua meillä on valmis kanahaukkametsä. Toki jatkuva kasvatus ja pienet hakkuukuviot ovat ehdottomasti suositeltavampia.
