Kanahaukan pesävalinnat

Oikeaa metsää tapaa enää harvoin

 Abstract:
  Some discuss about nest site selection of Goshawk (Accipiter gentilis). Natural nest sites maybe more often higher and more often on branch deformity  than earlier.



Kevät jatkuu helteisten ulkoilusäiden vallitessa. Aurinko paistaa, syreenit kukkii ja nastakehrääjä lentää.

Aloitan maastoretkeilyt usein jo klo kolmen jälkeen. Silloin lämpötila saattaa olla vielä nollan tuntumassa. Ensimmäiset kimalaiset aloittavat viimeisten mustikan kukkien ja ensimmäisten puolukan kukkien pölyttämisen, kun lämpötila on kivunnut pariin lämpöasteeseen. Hyttyset hyökkäävät, kun lämpötila on +5. Niitä ei EU:n laimentama Off paljoa hillitse, pikemmin villitsee. Noin klo 7 hyrähtää käymään ensimmäinen moto, puimaan viimeisiä vanhan metsän kaistaleita, parhaaseen lintujen pesintäaikaan. Onhan kuiva ja lämmin toukokuun loppu metsänkorjuunkin kannalta mitä loistavin.

 Kanahaukan pesäpaikkoja tarkistaessani mietin jälleen haukkojen pesäpaikkavalintaa. Luonnonpesistä, ainakin silmämääräisesti, suuri osa näyttää sijaitsevan tuulenpesillä ja selkeissä oksa-anomalioissa. Viimeisessä asiasta tehdyssä tutkimuksessa, joka on vuodelta 2016 (Niemi T.), esitetään, että suurin osa pesistä kuitenkin olisi tukemistavaltaan normaaleja. Aineisto on osin 1990-luvun puolelta. Olisiko kanahaukan pesäpaikan valinnassa tai pesämetsissä tapahtunut muutoksia?


Toinen asia, mikä on kiinnittänyt huomiotani, on pesien korkeussijoittuminen. Tyypillisesti pesät ovat olleet puolivälissä puuta 12-13 metrin korkeudella. Nyt on löytynyt pesiä hyvin korkealta jopa 22 metristä kuusesta. Pesät ovat pieniä, oravanpesämäisiä, alhaalta kiikaroimalla erittäin vaikea tunnistaa kanahaukan pesäksi. Seisontakorkeus jää näissä vähäiseksi, mutta oksat ovat kuusen yläkolmanneksessa terhakkaasti yläviistoon helpottaen pesän tukemista. Viimevuodelta on pari pesälöytöä männyn latvaosta. Mahdollisesti alun perin korpin pesän päälle tehtyjä.

Lähde:Niemi, T. Haukkamettas. Kanahaukan pesäpaikan valinta ja pesäpaikka-analyysi , Kesäkuu 2016

Mahdollisesti ns. "luonnollisia" pesäpaikkoja oksattoman rungon ja tuoreiden oksien alkamiskohdassa on nykymetsissä entistä vaikeampi löytää.
 
Vaikka pesän tukemistapa, sijoittuminen puuhun tai metsikköön nähden vaihtelee ja muuttuu, yksi asia näyttää pysyvän: kanahaukka pesii vain vanhoissa metsissä. Silti kannattaa yrittää pesäalustojen rakentamista myös nuorempiin metsiin. Pesäalusta on kanahaukalle tarjolla olevista vaihtoehdoista halutuin. Jos rakennat pesäalustoja, muista aina kysyä maanomistajalta lupa ennen alustan rakentamista. Yleensä lupa heltiää, kun asian esittää oikein. Seurantaan mukaan pääsee ilmoittamalla pesät ja pesäalustat minulle. Vältä myös turhaa häirintää kanahaukan pesillä kuten tolppakengillä kiipeilyä tai poikasten rengastusta

Jokamiehenoikeudet

"Jokamiehenoikeuksien" toteuttamista Kullaan Harjunpäässä toukokuussa 2018

Oksien katkominen kasvavista puista ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Mutta jos jokamies omistaa metsää, sen saa kaataa viimeiseen varpuun. Tämä on myös mahdollista toukokuussa, lintujen parhaana pesimäaikana. Samalla tulee tuhotuksi lukuinen joukko lintujen pesiä. Tietysti suurin osa peippoja ja pajulintuja, joita on muutekin maailma väärällään. Joka tapauksessa kyseessä ovat rauhoitetut lajit.

Koska päätehakkuut kohdistuvat vanhoihin metsiin, usein menetetään myös harvinaisia vanhan metsän lajeja. Petolintujen pesät ovat pesintäaikana rauhoitettuja. Jos niistä ei tiedä, ei syyllisty mihinkään väärään, vaikka ne hakkuissa tuhoaakin.

Mutta jos kuitenkin omaat taipumusta murehtimiseen ja maailmanparantamiseen ja menetät yöunesi miettiessäsi kaikka niitä viattomia luontokappaleita, joita vanhan metsän hakkuissa tuhosit, kannattaa tilata tarkastus hyvissä ajoin ennen hakkuita. Länsi-Suomessa arvioinnin voi tilata Agen Control Oy:lta tai suoraan meikäläiseltä. Tarkastus on ilmainen. Tosin pieni vapaaehtoinen kannatusmaksu välttämättömien kulujen peittämiseksi otetaan mielihyvin vastaan.

100 vuoden päästä tässä taas pesii kanahaukka

Kanahaukkakevät 2018. Pesintä vaikuttaa tavanomaiselta

Asuntohuolia on kirjosiepoillakin. Koiras haluaa yläkertaan, naaras mielii alakertaan

Maakuntaa kiertäessä ei voi kuin ihmetellä suomen teiden surkeutta. Vanhassa helkamassa ei kestä vanteet. Isän etuvetoinen corolla jää kiinni liejuun keskelle kylätietä. Elämme sentään yhdessä maailman kehittyneimmässä ja vauraimmassa maassa. "AA+"- tai jotain. Jotenkin tuntuu että Kekkosen aikana tietkin oli parempia. Routaa oli silloinkin. Asfalttia vedettiin kylänraitille. Eikä sitä tarvinnut uusia joka kevät. Nyt kerätään pitkospuutkin suolta, kun ei ole yhtään rahaa!

Kaikesta huolimatta kanahaukat yrittävät pesiä melko normaalisti. Kevään ensimmäiset tarkistuskierrokset näyttävät lähes viimevuotista pesintävilkkautta. Tosin otos ei välttämättä ole täysin satunnainen. Kun n. 30% tunnetuista pesistä on tarkistettu, indeksi näyttää 148. Sillä päästäisiin 74:ään pesivään nykyisellä materiaalilla.

Indeksi on laskettu vertaamalla nykyistä pesimissuhdetta vuoden 2001 suhteeseen. Vuosi 2001 valittiin joskus vertailuvuodeksi jostain syystä, jota en enää muista. Varmaan siitä löytyy tarinaa jostain vanhasta kirjoituksesta. Joka tapauksessa katsottaessa indeksien keskiarvoa viimeiseltä  23-vuodelta se asettuu arvoon 101, siis melko keskimääräisessä pyöritään.

Metsien hakkuut näyttää jatkuneen ponnekkaina. Yhä enemmän on reviireitä, joilta ei löydä enää edes taimikkoa. Niiden poikien isät eivät ole vielä syntyneet, jotka sieltä pesän löytää.

Jokainen voi omalta osaltaan parantaa kanahaukan pesinnän onnistumismahdollisuuksia välttämällä turhaa häirintää, kuten esimerkiksi poikasten rengastusta tai emolintujen pyyntiä.

Hyvää alkavaa kesää lukuisille blogini lukijoille. Lähettäkää taas kommentteja ja pesähavaintojanne meikäläiselle, entiseen tapaan!