Kanahaukkakannan vuosittainen vaihtelu

Factors affecting breeding density of Goshawk (Accipiter gentilis)

Discussed themes are: Migration, Predation, Mortality, Problems concerning nest-sites, Artificial nesting platforms, Affect of food sources, Human persecution, Female physiological state for egg-laying.

The study case was top year in 2009 and following collapse in breeding densities of Goshawk in the year 2010.

Kanahaukkojen pesimäkanta vaihtelee. Vaihtelua esiintyy eri skaaloissa. On reviirikohtaista, aluekohtaista, valtakunnallista, vuosien välistä vaihtelua ja pidemmän ajan trendejä.

Pidemmän ajan trendinä on nähty kanahaukkojen väheneminen kultaiselta 50-luvulta näihin päiviin. Muutos on yhdistetty metsien tehohoitoon, aukkohakkuisiin ja sitä seuranneeseen kanalintukatoon (Niemi T. , Haukkamettas, 2011).

Pitkän aikavälin laskeva trendi on todettu. Mikä aiheuttaa vuosittaiset vaihtelut? Oma miesmuistini yltää hyvin vuoden 2009-2010 tapahtumiin. Vuonna 2009 kanahaukat pesivät lähes joka reviirillä. Paritiheys oli 60-70-lukujen luokkaa. Kunnittaiset keskiarvot lähellä 4:ää paria/100km2. Heräsi usko, että kyllä se siitä vielä. Vuonna 2010 kanta kuitenkin romahti murto-osaan. Omalla alueellani vuoden 2009 41 pesivästä parista seitsemään! Siis 83% (Niemi T. , Haukkamettas, 2013). Muutos oli valtakunnallinen. Vuoden 2009 huippuvuosi ja sitä seurannut romahdus näkyivät koko Suomessa (Björklund;Honkala;Saurola;& Valkama, 2014).

Mitä tapahtui todella ja minkä vuoksi? Pesimäkantaan vaikuttavina yleisinä syinä voidaan mainita muutto, sää, ravinto, pesäpaikka, kuolevuus, fysiologinen tila. Nämä selittänevät 99.9% vaihtelusta tässäkin tapauksessa. Edellä mainitut muuttujat eivät ole toisistaan riippumattomia

Kuolivatko haukat, vai muuttivatko muille maille, pesivätkö jossain muualla? Kävikö ravinto niin vähiin ettei linnun fysiologinen tila sallinut munimista? Onko pesäpaikoilla luultua tärkeämpi rooli pesimäannan määräämisessä?

Talven keskilämpötilan on todettu vaikuttavan merkitsevästi pesivään kanahaukkakantaan
 (Niemi T. , 2016) (Niemi T. , Haukkamettas, 2015). Talvi 2008 oli mittaushistorian lämpimin (1961-). Myös 2009 talvi oli selvästi keskiarvoa lämpimämpi. Talvet 2010-2011 olivat kylmiä. Ne olivat noin -4 astetta keskiarvon alapuolella (Ilmatieteenlaitos, 2017).

Pyyn, jota yleisesti pidetty kanahaukan pääravintokohteena, kannat ovat omalla tutkimusalueellani pysyneet erittäin vakaana (Niemi, Haukkamettas_1, 2013). Ainoa selvä notkahdus omissa tilastoissani näkyi juuri 2010. Ilmeisesti pyykanta kärsi kanahaukan kovasta saalistuspaineesta huippuvuonna 2009 ja sitä seuranneesta kovasta talvesta.

Myös myyräkantojen on todettu vaikuttavan kanahaukan pesimäkantaan. Tarkkaa tietoa vuosien 2009-2010 myyräkannoista minulla ei ole, mutta eräiden pöllölajien pesintätilastoissa näkyy myös valtakunnallinen notkahdus vuonna 2010 (Björklund;Honkala;Saurola;& Valkama, 2014).

Varttuneiden metsien vähetessä hyvistä pesämetsistä ja pesistä syntyy kilpailua muiden petolintujen välillä. Kanahaukka yleensä selviää voittajana hiirihaukan ja mehiläishaukan kanssa. Aikaisemmin aloittavat viirupöllö ja lapinpöllö ovat vaikeampia haastajia (Niemi T. , 2016).

Munien tuottaminen on suuri ponnistus kanahaukalle. Kevään ravintotilanne pitkälti määrää naaraan fysiologisen tilan. On todettu, että naaraan paino alkaa selvästi kohota pari viikkoa ennen munintaa (Newton, 1979). Talvinen ravinnonsaanti ja talven ankaruus määräävät käynnistyykö naaraan fysiologinen koneisto pesintätilaan.

Milloin ja miksi pari päättää olla pesimättä? Jos toinen puoliso kuolee tai ei ilmesty reviirille, toinen pyrkii löytämään itsellensä uuden kumppanin. Tällöin pesäpaikalle jää havaittavat merkit. Jos molemmat kuolevat talven kuluessa, asia on selvä.  Muussa tapauksessa päätös on tehty aiemmin. Koska ei pidetä todennäköisenä että haukkapari pystyisi syksyllä yhteisesti päättämään vapaavuoden pitämisestä, lienee luultavaa, että ulkoisista syistä kumpikaan puoliso ei palannut pesäpaikalle. Molemmat emot ovat jättäneet reviirin. Joko kuolleet tai pesivät naapurireviirillä tai jossain muualla tai eivät ollenkaan. Hautova hiirihaukka kanahaukan pesässä viimeistään varmentaa, ettei alkuperäisiä asukkaita ole mailla halmeilla. (Niemi T. , Haukkamettas, 2013)

Vuoden 2009 33 uudesta pesästä vain kolme oli luonnonpesällä uudella reviirillä. Lisäpesät siis syntyivät tiedossa olleille reviireille tai pesäalustoille uusilla reviireillä. Mistä tulivat lisälinnut? Muuttivatko jostain vai ovatko aina paikalla? Kysymys ”lisälinnuista” on vähintään yhtä mielenkiintoinen kuin pesimäkannan tiheys. (Niemi T. , Haukkamettas, 2013)

Vuonna 2010 asuttuja, ei munittuja, pesiä oli suhteellisen vähän. Siis haukat olivat totaalisesti poissa.

Käsityksestä, että kaikki kanahaukat pesivät joka vuosi jossain on vailla perusteita. Voidaan esittää, että kuolleen koiraan tilalle naaras hyväksyi uuden koiraan lyhyellä varoitusajalla. Jää selvittämättä vaihtuiko koiras, vai vaihtuiko koko pariskunta. Voidaan esittää, että pari siirtyi pesimään kolmen kilometrin päähän vanhasta pesästä. Jää selvittämättä onko kyseessä ylipäänsä samat linnut. Joka tapauksessa ollaan eri reviirillä (Niemi T. , 2016).

Kanahaukka suosii vanhoja metsiä. Satakunnassa pesä löytyy lähes poikkeuksetta vanhasta kuusimetsästä. Ei tiedetä tarkkaan, miksi kanahaukka pesii juuri kuusimetsissä. Ihmisen vainolla lienee merkitystä. Kylien liepeiltä kanahaukat hävitettiin. Kaukana erämaissa elävät varovaiset haukkaparit saivat pitää henkensä.

Mitään järkisyytä paremmalle pesimismenestykselle vanhoissa syrjäisissä kuusikoissa ei tänä päivänä löydy. Kanahaukka ei metsästä pesämetsikössä. Ennen munintaa naaras vain kerää painoa ja odottelee koiraan tuomaa ruokaa. Pesimismenestykseen ei voi vaikuttaa esim. se, onko vanhan metsän osuus 200 m:n säteellä pesästä 35 tai vain 26 %. Eikä ylipäänsä se, onko pesä puussa, kalliolla vai kerrostalon terassilla Tapanilassa.

Yksittäisessä tutkimuksessa voidaan saada tulos, että kanahaukan pesintämenestys nuorehkossa metsässä tai pesäalustalla voi olla merkitsevästi heikompi kuin vanhassa metsässä tai luonnonpesässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heikompi pesimismenestys johtuisi puuston ikärakenteesta tai alustasta, mitä Helsingin yliopiston on ehkä vaikea ymmärtää. On myös paljon tutkimuksia, ettei tupakointi aiheuta keuhkosyöpää tai rasva ei vaikuta sepelvaltimotautiin tai että liikunta lisää äkkikuolemia.

Pesäalustoilla pystytään lisäämään alueella pesivää kanahaukkakantaa ja houkuttelemaan haukkoja pesimään myös nuorempiin hakkuiden pirstomiin metsiin. Risupesä puussa on haukalle merkki metsikön hyvyydestä ja luotettavuudesta (Niemi T. , Haukkamettas_3, 2015). Vaikka kokenut petolintumies tietysti pyrkii valitsemaan alustan paikan tarkkaan, ottamaan huomioon lentosuunnat, näkyvyyden, näkösuojan, mitään väliä käytännössä ei ole sillä, onko pesä tässä puussa vai tuossa viereisessä. Pesäalustan voi sijoitta vaikka pellon viereen pajukkoon, jos alle kilometrin päässä odottavat Porin kaupungin pulu- ja naakkaparvet. Veikkaisin että pesässä olisi 3-4 terhakkaa poikasta harva se vuosi. Ainoa ongelma tietysti on saada kanahaukka ymmärtämään omaa parastaan ja hyväksymään kyseinen pajukko pesäpaikakseen.

Usein esitetään, että kanahaukan pitäisi itse saada päättää omasta pesäpaikastaan. Niinä 40 vuotena, kun olen tutkinut ja analysoinut kanahaukan pesäreviireitä en ole havainnut kanahaukan pesäpaikan valinnassa mitään syvällisempää järkeä. Siihen samaan puuhun sitä vaan yritetään itsepintaisesti rakentaa, jonka hennoilta oksilta tuuli on sen joka vuosi heittänyt alas.  Kanahaukka ei ymmärrä sitä, että metsään tulleet punaiset nauhat ja metsätien viereen ilmestynyt moto tarkoittavat sitä, että pesämetsä kaatuu tänä huhtikuun alun keväistä lämpöä hehkuvana viikonloppuna. Järkevää toiminta olisi se, että hakkuun alle jäävä pesä pudotetaan, tukioksat katkaistaan ja hakkuun ulkopuolelle rakennetaan ripeästi pesäalusta. Näin on tehty ja näin on tapahtunut. Ilmeisesti väärin sammutettu.

Vanhojen metsien osuus ei tällä hetkellä ole lisääntymässä. Selvitäkseen kanahaukan on siirryttävä pesimään nuorehkoihin, pirstoutuneisiin, pienialaisiin metsiin. Se onnistuu vain rakentamalla pesäalustoja kyseisiin paikkoihin. Sillä omien havaintojeni mukaan, jostain syystä, kanahaukka jättää pesimättä, mikäli ydinreviirillä ei ole vanhaa metsää tai valmista pesää.

Lähdeluettelo:

Björklund, K.;Honkala, J.;Saurola, P.;& Valkama, J. (2014). Petolintuvuosi 2014, Pesimistulokset ja kannankehitykset. Teoksessa Linnut-vuosikirja (s. 46). Helsinki: Birdlife Suomi Oy.

Ilmatieteenlaitos. (2017). Ilmatieteen laitos. Noudettu osoitteesta Tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

Newton, I. (1979). Population ecology of raptors. Buteo Books.

Niemi, T. (21. 05 2011). Haukkamettas. Noudettu osoitteesta Kanalinnutko vai kanahaukat häviävät?: http://haukkamettas.blogspot.fi/2011/05/kanalinnutko-vai-kanahaukat-haviavat.html

Niemi, T. (18. 6 2013). Haukkamettas. Noudettu osoitteesta Kanahaukkakannan todellinen tiheys: http://haukkamettas.blogspot.fi/2013/06/mika-on-kanahaukkakannan-todellinen.html

Niemi, T. (03. 05 2013). Haukkamettas_1. Noudettu osoitteesta Kanahaukka ja pyy. Peto-saalis-suhteen dynamiikka: http://haukkamettas.blogspot.fi/2013/06/kanahaukka-ja-pyy-peto-saalis-suhteen.html

Niemi, T. (15. 06 2013). Haukkamettas_3. Noudettu osoitteesta Mikä on kanahaukkakannan todellinen tiheys?: http://haukkamettas.blogspot.fi/2013/06/mika-on-kanahaukkakannan-todellinen.html

Niemi, T. (2015). Haukkamettas. Noudettu osoitteesta Talven lämpötila ennustaa pesivien kanahaukkojen määrän : http://haukkamettas.blogspot.fi/2015/12/talven-lampotila-vaikuttaa-pesivien.html

Niemi, T. (30. 10 2015). Haukkamettas_3. Noudettu osoitteesta Pesäalustat parantavat kanahaukan pesintämenestystä : http://haukkamettas.blogspot.fi/2015/10/pesaalustat-parantavat-kanahaukan.html

Niemi, T. (22. Kesäkuu 2016). Haukkamettas. Noudettu osoitteesta Kanahaukan pesäpaikan valinta ja pesäpaikka-analyysi : http://haukkamettas.blogspot.fi/2016/06/kanahaukan-pesapaikan-valinta-ja.html

Niemi, T. (2016). Haukkamettas. Noudettu osoitteesta Kesän 2016 petolintukatsaus: http://haukkamettas.blogspot.fi/2016/09/kesan-2016-petolintukatsaus_18.html